”Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy, tule mukanani juhlimaan…” Ainakin alakoululaisten keskuudessa Matin ja Tepon sanat soivat kiivaasti ja taitaa tämä Portion boysin kanssa yhteistyössä esitetty laulu olla suosittu muutoinkin.
Kevät etenee hurjaa vauhtia, kesäaikaan siirryttiin jo viime sunnuntaina. Jonkin suuren lähestyessä tuntuu kiire ja vauhti kasvavan. Pääsiäinen lähestyy siis vääjäämättä myös, eikä mene kuin hetki, että olemme pääsiäisen tapahtumien keskellä. Paastonaikaa on jäljellä enää alle kolme viikkoa seitsemästä.
Paastonaikaa aloittaessa pohdimme päiväkerholaisten kanssa, millaisiin asioihin voisimme yrittää kiinnittää huomiota paaston aikana, pääsiäiseen valmistautuessa. Mitkä asiat ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme?
Meille kaikille tärkeitä asioita ovat rakkaus, perhe ja ystävät, vapaus ja rohkeus, ilo, leikki ja luovuus, toivo ja kasvu, turva sekä luottamus. Jokaisella on oikeus ja tarve edellä oleviin hyviin asioihin. Mitä minä voisin tehdä, jotta toisellakin olisi näitä asioita? Omasta hyvinvoinnista jakaminen ei ole minulta pois, vaan se alkaa kasvaa. Hyvän tekeminen auttaa ja ilahduttaa niin vastaanottajaa kuin tekijääkin.
Helposti isojen asioiden edessä ainakin minulle nousee ajatus, että mitä minä muka voin saada aikaan. Miten yksi ihminen voi vaikuttaa tässä valtavassa maailmankaikkeudessa? Yhden ihmisen panos ei kuitenkaan tarvitse olla suuri, jos pieniä tekoja kertyy paljon. Älä siis väheksy pientä hyvää tekoa! Pienestä kasvaa yhdessä suurta.
Tutkimusten mukaan ihmisten auttamisen halu nousee huomattavasti jonkin yhteisen tai suuren kriisin kohdatessa. Tästä selvänä esimerkkinä ovat Covid 19 -pandemia sekä Ukrainan sota. Kaksi vuotta sitten pandemian alettua ihmisten halu auttaa nousi huomattavasti, lahjoituksia kerättiin ja toimintaa oli paljon.
Nyt kerätään sodan uhreille aineellisia tarpeita sekä majoituspaikkoja. Kuitenkin tilanteen arkipäiväistyessä auttamishalu laantuu. Mutta miten toisen ihmisen kärsimys ja hätä voi arkipäiväistyä? Päivästä ja viikosta toiseen jatkuvat, kamalat uutiset, jotka eivät kosketa omaa arkea, turruttavat. Taas tätä. Vai kuinka moni pitää mielessään mukana arjessa Etiopian sisällissotaa? Siellähän niitä Afrikassa jatkuvasti on, sotikoot keskenään.
Kärsimystä maailmassa riittää, eikä kenenkään hyvinvointi riitä kantamaan koko maailman murheita hartioillaan. On myös viisautta suojella itseään jättämällä osa uutisista lukematta. Voimavarat vaihtelevat päivästä toiseen, joten kannattaa käyttää tietoista harkintaa uutisten valikoinnissa.
Vaikka tuleva sunnuntai kirkkovuodessa on nimeltään Kärsimyssunnuntai, ei meidän pidä ruveta vellomaan kärsimyksessä tai kurjistamaan itseämme. Pidetään mielessä rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tehdään jokainen oma pieni osamme ja kannetaan vastuu yhdessä. Huolehditaan itsestämme ja toisistamme, yhdessä.
Pian pääsemme Matin ja Tepon sanoin juhlimaan, pääsiäisen ilosanoma on meidän kaikkien käsien ulottuvilla. Maltetaan vielä hetki, eikä päästetä vauhtia liikaa kiihtymään. Vielä on aikaa rauhoittua, katsoa omaan sisimpään ja valmistautua rauhassa.
Henna Mäkiranta
Oriveden seurakunnan lastenohjaaja
