Yli 100 000 tienanneiden listalle monta tapaa nousta – ainakin yrityskaupat, yrittäjyys tai kovapalkkainen asiantuntijatyö

Pirkanmaan suurimpien veronmaksajien kärkisija irtosi 19 miljoonan euron kokonaistuloilla, joista veroakin meni lähes 6,5 miljoonaa euroa.

Lue myös: Pirkanmaan kovimmat veronmaksajat ovat tässä – katso, ketkä ovat mukana yli 100 000 euroa tienanneiden listalla

Kärkisijoilla on useitakin yrityskauppoja tehneitä, mutta kärjen tuntumasta alkaa löytyä myös palkkatöissä asiantuntija- ja johtotehtävissä tiliä tehneitä, yrittäjiä tai aiemmista kaupoistaan edelleen pääomatuloa tienaavia paikallisia nimiä, joista tässä paikallisia poimintoja.

Juupajoen kovin veronmaksaja Satu Uotila tulee vastaan ensimmäisenä, sijalta 44 runsaan 1,6 miljoonan euron kokonaistuloilla, joista veroa meni noin 560 000 euroa.

Lue myös: Menestyvien yritysten hyvinvoinnista riittää hyvää laajemminkin, esimerkkejä nähtävissä myös Oriveden seudulla: Avant Tecno, JPJ Wood ja Jyki tästä oivia esimerkkejä

Autokaupan myynti toi mukavat pääomatulot

Sitten pitää harpata sijalle 83 asti, jolta löytyy monessakin yrityksessä toimiva Mika Liinamaa. Hänen kokonaistulonsa vuonna 2022 olivat 1 011 416 euroa, joista pääomatulojen osuus oli 923 904 euroa. Yhteistä kassaa hän kartutti maksamalla veroja 346 413 euroa.

Liinamaa perusti kuusi vuotta sitten kahden muun orivesiläisen kanssa Ideaparkin viereen autoliike RealAuton. Kesällä 2022 liike myytiin Pohjois- ja Itä-Suomessa operoivalle Pörhön autoliikkeelle. Mika Liinamaa jatkoi autokaupassa, ja myös pienosakkaat Ville Soikkeli ja Antti Lehtimaa ovat liikkeessä töissä.

Kärkitienaajien listalla ovat myös Mika Liinamaan yhtiökumppanit. Ville Soikkelin tulot nousivat 167 281 euroon, niistä pääomatuloja 127 868 euroa. Kun ansiotuloja hänelle kertyi 39 413 euroa, veroja näistä tuli maksettavaksi 52 166 euroa.

Toinen pienosakas Liinamaan autoliikkeessä oli Antti Lehtimaa, joka teki vielä Soikkeliakin isomman tilin. Hänen kokonaistulonsa olivat 329 146 euroa, joista ansiotulojen osuus oli 133 882 ja pääomatulojen 195 263 euroa. Näistä maksettavaa kertyi 116 284 euroa.

Lue myös: Karpinlahden koulukiinteistö myydään noin 13 000 eurolla orivesiläiselle yrittäjälle – ostajalla kouluun myös tunnesiteitä, käyttötarkoitus vielä avoinna

Apteekkarit ja pankinjohtajat listan vakikasvoja

Seuraavaan levikkialueelta tuttuun nimeen on vielä pidempi matka. Orivedellä asuva Virtain apteekkari Hilkka Suorsa ansaitsi viime vuonna 401 235 euroa, josta valtaosa, 313 501 euroa oli palkkatuloa. Niistä sai verojakin maksaa 187 846 euroa.

Hän jätti taakseen muun muassa Juupajoen sahateollisuuden kovan nimen Kauko Luodelahden, joka viime vuonna hankki lähes 60 000 euroa palkkatuloa ja noin 317 000 euroa pääomatuloja. Veroja Luodelahti maksoi näistä melko tarkalleen 125 000 euroa. Myös Luodelahden pojat, JPJ Woodin johtotehtävissä toimivat Markus ja Manuel Luodelahti löytyvät tuonnempaa listalta.

Henkireiän isäntä Juha Halmekin maksaa Juupajoella veroja hyvän siivun tuloistaan, kaikkiaan 80 777 euroa. Hänen kokonaistulonsa olivat 246 132, joista pääomatulojen osuus oli 197 175 euroa.

Vain pari sijaa ex-pääministeri Sanna Marinin perässä listalla, vajaat 400 euroa pienemmillä tuloilla, löytyy Pohjois-Hämeen Osuuspankin toimitusjohtaja Pertti Pyykkö. Pyykön kokonaistulot vuodelta 2022 olivat 240 068 euroa, ja niistä suurin osa, 186 762 euroa, oli ansiotuloja. Pääomatuloja hän sai runsaat 50 000 euroa ja veroja maksoi 99 910 euroa.

Orivesiläisille tuttu autoalan yrittäjä Riku Hietikko-Kaukola ansaitsi viime vuonna 195 195, josta pääomatulojen osuus oli 171 243. Veroja hän maksoi 60 387 euroa.

Pari sijaa hänestä eteenpäin löytyy KVL-Tekniikan viestintä- ja hallintojohtaja Ilona Pykäläinen lähes samansuuruisilla tuloilla, 195 053 euroa. Ansiotuloja hänelle kertyi 78 268 ja pääomatuloja 116 785. Veroja hän maksoi 65 222 euroa.

Aviomies Jukka Pykäläinen KVL-Tekniikan toimitusjohtajana sai 102 767 euron vuositulot. Näistä ansiotulojen osuus oli 94 195 euroa ja pääomatuloja kertyi 8 572 euroa. Hän maksoi veroja viime vuoden tuloistaan 37 205 euroa. Tampereelle pääkonttorinsa keväällä 2023 muuttaneen yrityksen kotipaikka pysyi kuitenkin Orivedellä.

Lue myös: ”Mikä ihmeen palvaamo sinne yläkertaan on tullut?” – KVL-Tekniikan possulogot ikkunoissa on havaittu: Pääkonttori muutti Tampereelle, menivätkö yhteisöverotkin muuton myötä, murehdittiin jo Orivedellä

Säästöpankki Sinetin toimitusjohtaja Hannu Syvänen hankki viime vuonna ansiotuloja 178 767 euroa ja pääomatuloja 6 202, joista yhteiskunnan kassaan maksettavaa kertyi 87 533 euroa.

Yrittäjiä moneltakin alalta, palkkatöissäkin ansioille pääsee

Rakennusalalla toimivan Antti Peltomäen tienestit viime vuodelta olivat 176 518 euroa. Ansiotulot viime vuodelta olivat 82 541 euroa ja pääomatulot 93 977 euroa. Veroja näistä tuli maksettavaksi 59 549 euroa.

Orivesiläisen eristysalan yrittäjän Jose Ruotsalaisen vuosiansiot viime vuonna nousivat 145 418 euroon. Ansiotuloja hän hankki 126031 euroa ja pääomatuloa 19 387. Veroja niistä tuli maksettavaksi 57 156 euroa.

Liike-elämässäkin maksetaan osaajille mukavasti, sen on havainnut myös Venehjoen varresta myyntiuralle ponkaissut Antti Haikka, joka tienasi viime vuonna ansiotuloja 123 398 euroa ja päälle runsaan tonnin pääomatuloja. Veroja hän maksoi 52 942 euroa.

Huoltoasemansa Shellille myynyt Arto Perttula ponkaisi tuolloin yrityskaupan tehtyään Oriveden verokärkeen, mutta tuloja hänelle näyttää karttuvan edelleen. Ansiotulot viime vuodelta olivat 23 575 euroa ja pääomatulot 99 198 euroa. Maksettavaa näistä tuli 37 823 euroa.

Professori, myös kirjailijana ja bloggaajana ahkeroiva Arto Mustajoki pääsi viime vuonna 119 605 euron ansioille ja lihotti kivasti Juupajoen verokertymää maksettuaan veroja yhteensä 55 899 euroa.

Liike-elämän hyväpalkkaisiin kuuluva Osuuskunta Länsi-Maidon toimitusjohtaja Kari Aakula ansaitsi viime vuonna 114 641 euroa ja kustansi yhteisiä palveluja 48 578 euron veroilla.

Tonnin verran vähemmän tienasi Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto, ansiotulot 113 616 euroa ja verot 46 551 euroa.

Hyväpalkkaisissa töissä viime vuonna ahersi myös elokuussa 2023 Juupajoen kunnanjohtajana aloittanut Riku Sirén, joka ei arjessa heittomerkkiä nimeensä kaipaa, mutta verotiedoissa se on välttämätön miehen löytämiseksi. Hänen ansiotulonsa viime vuodelta olivat 103 860 euroa, ja veroja niistä piti maksaa 40 536 euroa.

Mittava kokemus on kysyttyä valuuttaa asiantuntijatehtävissä

Kenraaliluutnantti evp Timo Rotonen päätti armeijauransa vuoden 2019 lopulla Puolustusvoimien sotatalouspäällikkonä, mutta tekeminen ei suinkaan siihen loppunut.

Orivedellä edelleen viihtyvä lentopallofani ansaitsi viime vuonnakin 103 786 euroa, joista maksoi veroja 42 727 euroa.

– Teen erilaisia asiantuntijatöitä ja jatkan parissa hallituksessa. Kyllä töitä on tarjolla, kun virtaakin vielä riittää. Ja kun ei ota liikaa hommia, se on ihan mielekästä tekemistä, ettei aika käy liian pitkäksi, hän kertoo nykyisistä kuvioistaan.

Ahkeruus palkitaan kiven kimpussa ja helikopterin ohjaimissa tai konsulttina

Yli sadan tonnin ansioille pääsi myös kivimies Ilkka Tuomaala, jonka ansiotulot olivat 106 396 euroa ja pääomatulot noin 1 400 euroa. Veroja hänkin maksoi 42 100 euroa.

Samaa luokkaa olivat ansiotulot Agrolentopalvelun vaimonsa kanssa omistavalla helikopterilentäjä Jussi Kolosalmella, 107 181 euroa. Veroja hän maksoi 36 046 euroa.

Lue myös: Metsälannoitusta, kalatalouslentoja ja ilmailunäytöksiä – Orivesiläinen Agrolentopalvelu lentää ympäri maata ja ulkomaillakin

Juupajoelta  yli 100 000 euroa ansainneiden listalle kurotti valtuuston kovatuloisin, yrittäjä Ulla Liski, jonka kokonaistulot olivat 104 371 euroa. Ne koostuivat lähes sataprosenttisesti ansiotuloista, ja veroja hän maksoi 39 477 euroa.

Hänellä on yhden hengen konsulttitoimisto Ulla Liski Oy, joka tarjoaa ympäristöasiantuntijapalveluita. Toimeksiannoista vastaa filosofian maisteri, diplomi-insinööri Liski itse.

Vähintään 100 000 euroa ansainneiden pirkanmaalaisten listalla on taatusti enemmänkin verojen maksajia levikkialueeltamme, mutta tässä jonkinlainen otos mukaan poimittuja verokertymän kasvattajia, jotka ylläpitävät yhteiskunnan palveluita vähän isommilla summilla.