Saattaa tuntua käsittämättömältä, että nykyisen Oriveden alueella tutkittiin ainakin kuutta lapsenmurhatapausta 40 vuoden aikana.
Ajanjaksolla 1764-1803 tuomittiin neljä edellä mainittua naista tästä järkyttävästä rikoksesta. Lisäksi kahdessa muussa tapauksessa tuomio oli vapauttava.
Lue myös: Kuolemanrangaistukset Orivedellä – Tiedätkö, missä sijaitsi pitäjän mestauspaikka?
Lapsenmurha oli perusteena 30 prosentissa vuosina 1625-1825 toteutuneista kuolemanrangaistuksista Suomessa.
Kyse oli useimmiten naisten tekemästä rikoksesta. Suuri osa tuomituista oli naimattomia piikoja. Ajoittain naisia teloitettiin lapsenmurhasta tuomittuna jopa enemmän, kuin miehiä henkirikoksista.
Mikä ajoi äidin kauheimpaan mahdolliseen rikokseen?
Tavallisin tarina eteni näin: Piika alkaa seurustella rengin kanssa ja tulee raskaaksi. Renki peruu yllättäen aiemmat lupauksensa avioliitosta ja hylkää piian.
Nainen pelkää oman ja syntymättömän lapsensa tulevaisuuden puolesta ja päätyy hirveään ratkaisuun: Hän yrittää salata raskautensa, synnyttää yksin piilopaikassa ja hävittää vastasyntyneen lapsensa.
Oriveden surulliset esimerkit
Seuraavassa esitettävät tiedot Orivedeltä perustuvat 1700-luvun suomalaisia lapsenmurhia tutkineen Mona Rautelinin väitöskirjaan. Nimet ja patronyymit – eli isännimet – ovat ajan tavan mukaisesti ruotsiksi.
Sophia Andersdotter tunnusti vuonna 1764 syyllistyneensä lapsenmurhaan yhdessä lankonsa seppä Matts Mattsson kanssa. Alioikeus langetti molemmille kuolemantuomiot.
Hovioikeus vahvisti Sophian tuomion, mutta Mattsin rangaistuksesta ei päästy heti yksimielisyyteen. Hänen lopullinen tuomionsa oli raskas raipparangaistus, julkinen kirkkorangaistus ja kymmenen vuotta linnoitustyötä.
Sotilaan leski Anna Sophia Thomasdotter joutui vastaamaan lapsenmurhasyytöksiin vuonna 1779. Hän kiisti rikoksen määrätietoisesti.
Ruumista ei koskaan löydetty, ja koska muita todisteita ei ollut riittävästi, oli Anna vapautettava syytteistä. Rikosepäilyn esittäneet nainen ja mies sen sijaan tuomittiin sakkorangaistukseen väärästä ilmiannosta. Turun hovioikeus vahvisti nämä tuomiot seuraavana vuonna.
Yhtä hyvin ei käynyt Susanna Andersdotterille Eräjärveltä. Siitä kertoo hänen tuomionsa vuodelta 1780. Halshuggen och i båle bränd tarkoittaa, että hänet mestattiin ja ruumis poltettiin roviolla.
Vuonna 1797 syytettyinä olivat talonpojan leski Anna Samuelsdotter ja renki Petter Johansson. He kiistivät rikoksen, ja molemmat vapautettiin syytteistä, koska ruumiista tai muista todisteista ei ollut tietoa.
Naimattoman piian Beata Christersdotterin tuomiot oikeusprosessin eri vaiheissa ovat karua luettavaa: kuolemantuomio alioikeudessa 16.10.1801, kuolemantuomio hovioikeudessa 10.11.1801 ja Kuninkaallisen Majesteetin vahvistama kuolemantuomio 15.12.1801.
Kuudennessa tapauksessa vuodelta 1803 asianosaisina olivat piika Sophia Johansdotter ja renki Erik Johansson. Sophia synnytti kaksospojat, jotka löydettiin elottomina. Tutkinnassa selvisi, että toinen oli syntynyt kuolleena ja toinen oli menettänyt henkensä heti synnytyksen jälkeen.
Syytetyt tunnustivat, että Erik oli aiheuttanut lasten kuoleman. Sophian tuomio oli 14 päivää vesileipävankeutta, ja Erik joutui valitsemaan joko suuren sakon tai ankaran raipparangaistuksen. Sanonta rikas maksaa rahalla, köyhä selkänahalla päti tälläkin kertaa.
Aviottomien lasten äitien elämä ei ollut helppoa
Aviottomien lasten ja heidän äitiensä elinolosuhteet olivat vaikeat muutama vuosisata sitten. Leimautuminen huonoksi naiseksi ja kunniallisuuden menetys hankaloittivat elämää konkreettisesti.
Aviopuolison löytäminen vaikeutui, ja oma toimeentulo saattoi olla uhattuna.
Joskus kävi niinkin, että sopimattoman suhteen myötä raskaaksi tullut nainen sai lapsen alkuunpanijalta apua tai jopa painostusta surmatyöhön. Näin saattoi tapahtua piialle, jos palveluspaikan perheellinen isäntä oli langennut salasuhteeseen hänen kanssaan.
Sami Tapanainen
Lähteet:
– Moilanen, Mikko 2021: Kohtalona mestauslava
– Rautelin, Mona 2009: En förutbestämd sanning – Barnamord och delaktighet i 1700-talets Finland belysta
genom kön, kropp och social kontroll
Artikkeli on toinen osa Oriveden vanhaa rikoshistoriaa käsittelevästä artikkelisarjasta. Ensimmäinen osa Kuolemanrangaistukset Orivedellä – Tiedätkö, missä sijaitsi pitäjän mestauspaikka? on julkaistu 9.2.2024.
