Vuonna 1909 Längelmäen Uotilan tilan pirtissä toimintansa aloittaneen, nykyisin hyvinkin arvostetun ja alallaan keskeisen sivistyslaitoksen, Oriveden Opiston, kymmenes rakennusvaihe käynnistyi tällä viikolla: allekirjoitettiin vuosi sitten palaneen juhlasalisiiven jälleenrakentamisen urakkasopimus.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Siten joutuu opisto toistamiseen jälleenrakentamaan tulen tuhoa; v. 1950 näet paloi silloinen puinen päärakennus, joka oli pohjoismaiden kookkain asuttava puurakennus.
Kun tätä ennen, joulukuun alkupuolella valmistuu kookas – 900 istuinsijaa – juhlasali/liikuntahalli muine tiloineen, ja nyt korjattavaan palaneeseen juhlasalisiipeen saadaan likimain 30 korkea tason majoitushuonetta, merkitsee tämän opiston työn monipuolistumista, vt. rehtori Osmo Vuorenojan käsityksen mukaan myös eräiden alojen laajenemista.
Oriveden Opisto alkaa toimia yhä kiinteämmin Tampereen Yliopiston apuna, sen harjoittelu- ja valmiuslaitoksena varsinaisen opistotyön ohessa.
Kustannukset 1 mmk – valmis 1. kesäkuuta
Maanantaina opiston rakennustoimikunta solmi virtolaisen Rakennusliike Junnikkala & Sihvosen kanssa urakkasopimuksen, jonka mukaan jälleenrakennustyöt ovat valmiina ensi kesäkuun alkuun mennessä, jolloin opistossa käynnistyy Klemetti-Opiston 21:s kurssikesä.
Lue myös: 50 vuotta sitten: Oriveden Opiston juhlasalisiipi raunioiksi – öisessä tulipalossa miljoonavahingot
Palon jäljiltä voidaan ainoastaan kellarikerrosta käyttää hyväksi. Se kunnostettiin kohta palon jälkeen alustavasti käsityötiloiksi; varsinainen juhlasali-näyttämökerrososa puretaan. Kantavia rakenteita vahvistaen saadaan alimpaan rakennusosaan käsityö(veistonopetus-)tilojen lisäksi laajentuvaa kuvaamataiteen opetusta varten oivat tilat, ja myös jonkin verran tiloja tämän opetusalan uudelle, muovailulinjalle.
Varsinaiseen pääkerrokseen sijoitetaan opiston sekä Oriveden seudun Kansalaisopiston toimistotilat, opettajien huoneita sekä vahtimestarin asunto ja muutamia opiskelija-asuntoja, toiseen kerrokseen loput asunnoista, joita tulee kaikkiaan 26.
Korjattavan siiven kokonaistilavuus on runsaat 6 000 m³. Aliurakoitsijoina ovat Oriveden Sähkö Oy, Oriveden Vesihuolto-osuuskunta ja Suomen Puhallintehdas. Valvojana toimii rkm. Kauko Sihvo, joka valvoo myös kohta valmistuvan juhlasalihallin tekoa; vastaava työnjohtaja on rkm. Olavi Sihvonen.
Rakennustyöväen pääosa saadaan Orivedeltä, lähinnä viereiseltä hallityömaalta. Rkm. Sihvonen arveli muutakin työvoimaa tarvittavan, Orivedellä kun täällä rakennetaan tällä erää ennätysmäisen vilkkaasti.
Majoitus/toimistosiiven kokonaiskustannukset ilman kalustoa tekevät yhteensä n. 1 mmk, josta palokorvaukset kattavat tuntuvan osan. Työt alkavat heti.
Korkean tason majoitushuonetta
Oriveden Opiston oppilasmäärä on nykyisin n. 160, opettajia on 15. Oppilasluku on vakioitunut, eikä ylipäätään kaikkia ole voitu laitokseen ottaa.
Opisto on muodostunut yhä tärkeämmäksi pohjakouluksi mm. korkeakouluihin ja ammattiopistoihin pyrittäessä. Aikuisopetuksen osuus on laajenemassa, mutta tarkkaan ei vielä tiedetä, mitä kaikkea uutta hallit ja majoitussiivet valmistuttuaan saavat opinto-ohjelmassa aikaan.
Selvää kuitenkin on jo nyt, että opisto ryhtyy järjestämään aikuisille lyhytkursseja. Juuri tästä johtuen tulee majoitustoimistosiiven asunnoista varustetasoltaan korkealuokkaisia kokolattiamattoineen, suihkuineen ja omine WC:en. Huoneet ovat yhden, enintäin kahden hengen viihtyisiä opiskelu ja lomanviettopaikkoja. –
Opiston vanhat, vanhimmat jo 50 vuotta sitten hankitut puiset asuinrakennukset puretaan hiljalleen. Mainittakoon, että v. 1969 valmistunut opiston uimahalli on vilkkaassa käytössä täydentäen omalta osaltaan tämän ison laitoksen ”omavaraisuutta”. Oriveden kunta on tukenut opiston toimintaa monin tavoin.
”Ei motellikäyttöön”
Orivesi potee ankaraa, kroonista julkisten majoitustilojen puutetta kun motelli/hotellia ei vain saada aikaan – ”kiitos” lähinnä päättävien tieviranomaisten saamattomuuden. Oriveden Opiston piirissä tuo majoittautumisen vaikeus on tunnettu jo kauan, mutta helpottuu tuntuvasti jo ensi suvena.
Maisteri Paavo Suvanto kertoo, että mainitut korkean vaatimustason majoitushuoneet on tarkoitettu lähinnä opiston omaan tarpeeseen: oppilaiden ja kurssilaisten majoittamiseksi. Kun laitoksen moninaisten ja monenlaisten, varsinaisen opistotyön ulkopuolisen, kurssien, seminaarien ja kokousten määrä on vain kasvamassa, ovat uudet tilat tuiki tarpeelliset.
”Kasarmimaisesta” kerrossänkysysteemistä on luovuttu: varttunutta, kehittynyttä, osin varakastakin kurssilaisten joukkoa ei voida sijoittaa noin alkeellisiin oloihin. Ylipäätäänkin ollaan siirtymässä siihen asumis- ja majoitustasoon, jota kesäkuuhun mennessä valmistuva majoitussiipi edustaa.
”Uusia huoneita voitaneen luovuttaa opiston ulkopuoliseenkin käyttöön mahdollisuuksien mukaan, mutta mikään hotelli/motelli-systeemi ei suinkaan ole kyseessä, eikä näihin tiloihin voida myöskään sisällyttää alkoholintarjoilua”. — EP
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 2.11.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
