Olympiasoihdun kantaminen oli herkkä hetki – ”kaunista oli katsoa soihtua loimuavaa”

Olimme juoksemassa, soihtua valkeaa, kaunista oli katsoa soihtua loimuavaa – toi mieleen kauniin kesäisen päivän, kuin satumaassa oltais käyvän.

Lue myös: Näin Oriveden Sanomissa kirjoitettiin, kun olympiatuli vieraili Längelmäellä ja Orivedellä vuonna 1952 – Suojan kentälle suuren yleisömäärän eteen olympiasoihdun toi Kurt Roos

Ei vuosikymmenet muistoa kallista kuluttaa voi – rakkaat isänmaallisia muistot, kuin eilisiä ois, ne sielun pohjalla siellä tallella on.

Ihmismäärä Painaanmäellä oli runsas, aivan lepikotkin tien reunalla varjoon jäi. Ja kiiri tieto, soihtu jo kilometrin päässä tulossa on, väki maantieltä penkoille siirtynyt on. Meille herkkä hetki lähestymässä on.

Se meidän taakse pysähtyi, vaihtoi toiseen soihtuun meidän kohdalla. Virkailija sanoi, ei soihtu ole kertaakaan sammunut, sitten Ateenan.

Yhden kilometrin matkalle oli aika annettu. 6 minuuttia, juoksu annettu. Suojakallion luota juostiin toisen kerran Saakosken kivisillalle – joka on rakennettu 1905. Kiitos elämälle, tästä 70-vuotiaasta historiallisesta juoksustamme.

Kivisilta Saakosken, paljon nähnyt on, veronsa keisarille maksanut on. Itsenäisyyden ja markan tulon nähnyt on, euro Euroopan vallannut on – on sillan ylittänyt olympiasoihtu kansainvälinen. Sillan alitse paljon on tukkeja uitettu – jokunen myös kastunut on.

On Suomi saanut kultaa, hopeaa – kunniaa!

Meidän johtomme raitis ja rehellinen on. Kansojen joukossa ihan mallimaa – on meille kallein maa!

Lue myös: ”Tuo alamäki lupaa liian hyvää etapistamme” – vappuna startannut pankin soihtuviesti käväisi Orivedellä ja sai viideksi kilometriksi paikalliset viestinviejät

Aarne Raskinen