Kunniavartio valvoi sankarihaudalla Eräjärvellä – ”Se on rukouksemme, että tähän maahan ei enää kaivettaisi yhtään sankarihautaa”

Eräjärvi, itsenäisyyspäivä
Kunniavartiossa Eräjärven sankarihaudalla itsenäisyyspäivänä Jouko Helin, Antti Tanila ja Tapio Lahti. Sankarihaudalle Oriveden Sotaveteraanien ja Oriveden Sotainvalidien seppeleen laskivat Erkki Jääskelä ja Heikki Mäkelä. Oriveden kaupungin ja Oriveden seurakunnan seppeleen laskivat Juha Haikka ja Markku Mustajärvi. Kuva: Jorma Tanila

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pidettiin Eräjärven kirkossa Oriveden seurakunnan kappalaisen Markku Mustajärven johdolla. Kanttorina toimi Jari Linjama.

Sankarihaudalla ja muistomerkeillä oli seppeltenlasku. Kunniavartiossa sankarihaudalla olivat Jouko Helin, Antti Tanila ja Tapio Lahti.

Lue myös: Isänmaa on kallis lahja ja nippu oikeuksia, mutta myös tehtävä, vastuu ja velvoite – Heidi Jakara muistutti itsenäisyyspäivän puheessaan myös talvisodan hengen ylläpitämisestä

Sankarivainajien muistoa kunnioittivat Oriveden Sotaveteraanit ja Oriveden Sotainvalidit. Seppeleen sankarihaudalle laskivat Erkki Jääskelä ja Heikki Mäkelä.

Oriveden kaupungin ja Oriveden seurakunnan seppeleen sankarihaudalle laskivat Juha Haikka ja Markku Mustajärvi.

Vapaussodan muistomerkeille kaupungin ja seurakunnan seppeleen laskivat Jari Linjama ja Timo Raita-aho sekä Marjo Mäkinen-Aakula ja Kari Aakula.

Kynttilä jokaisen haudalla

Ennen seppeltenlaskua jo aamupäivällä oli jokaisen Eräjärven sankarivainajan hautakiven vierelle asetettu palava kynttilälyhty. Tämän kauniin muiston huolehti Eräjärven Martat.

Vaalea hiljalleen tupruttava lumisade peitti alleen sankarivainajiemme viimeisen leposijan. Puuterilumen alta pilkotti 66 lyhdyn valoliekki.

Tämä osaltaan muistutti meitä siitä, miten sankarivainajiemme muisto ja jälkipolvien kiitollisuus ei sammu. Heille, jotka isänmaansa puolesta antoivat kaikkein kalleimman uhrin, oman henkensä.

”Ei enää koskaan”

Seppeltenlaskun jälkeen Markku Mustajärvi kertoi muun muassa siitä, mitä eräs sotaveteraani oli todennut muistoista sodan julmuudesta.

–Kun elokuvaa Tuntematon sotilas kolmannen kerran ohjattiin nykytekniikalla, kävivät sotavetaraanit katsomassa tuon elokuvan. Elokuvan jälkeen kysyttiin sotaveteraaneilta, että minkälaisia muistoja ja mietteitä tuo elokuva herätti teissä.

– Keskustelu oli lyhyt. Eräs veteraani sanoi ”Ei koskaan enää”.

– Se on meidän rukouksemme tänään, kun me nyt tässä katselemme näitä hautoja. Niin, että tähän maahan ei enää kaivettaisi yhtään sankarihautaa. Vaan me muistetaan näitä sankareita ja heidän muistoaan turvaten Jumalan lupauksiin ja eletään rauhassa tässä maassa.

– Kiitos itsenäisestä Suomesta, jonka maan kamaralla me saadaan tänä päivänä olla. Rukoilemme, varjele meitä joutumasta sotaan. Varjele meitä, että meidän ei tarvitsisi kaivaa tähän maahan enää yhtään sankarivainajaa. Kiitos siitä, että olet luvannut kuulla meidän rukouksiamme, jää meitä siunaamaan, johdattamaan ja tuomaan kunniaa Sinun nimelle. Kiitollisuutta kantaa sankarivainajista johtuvaa muistoa. Tätä muistoa tänään muistamme.

Jorma Tanila

Leave a Comment