Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi ilmastoneutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä kansainvälisen ilmastopolitiikan linjausten mukaisesti. Oppositiopuolueista ainakin kokoomus näyttää olevan samoilla linjoilla:” Suomen tulee tähdätä lähes päästöneutraaliksi (päästöt ja nielut yhtä suuret) 2030-luvulla” (Kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin, 2019).
Teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen päästöt voivat vähentyä merkittävästi vain, jos fossiiliset polttoaineet voidaan korvata sähköllä, uusiutuvilla polttoaineilla ja puhtailla kaasuilla.
Päästöttömän sähkön tuotantoa voidaan onneksi lisätä lähes rajatta erityisesti edellisen tuulivoiman avulla. Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan (2017) maalla sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 41,4 euroa megawattitunnilta (MWh). Merellä sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 68,9 ja täysin uuden ydinvoimalaitoksen tuotantokustannus on 55,4. Uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus 76,2 ja aurinkovoimalan 99,6 euroa/MWh.
Ilmastotavoitteen saavuttamiseksi Suomen sähkökantaverkkoa on vahvistettava huomattavasti. Pääkaupunkiseudulla hiilivoimaloita suljetaan ja tuotetun sähkön määrä vähenee samalla, kun väestö pakkautuu sinne enenevässä määrin ja sähkönkulutus kasvaa. Sähkönsiirtohäviöidenkin vuoksi järkevintä olisi tuottaa sähkö siellä, missä se kulutetaan.
Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut muun muassa tuulivoimaloiden vastustuksen vuoksi. Niinpä sähköä on siirrettävä pohjoisesta etelään. Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Erkkilä kirjoittaa 14.4.2021 Oriveden Sanomissa verkkoinvestoinneista: ”Valtaosa näistä investoinneista johtuu lisääntyneestä tuulivoimatarjonnasta”. Perussyyt ovat kuitenkin sähköntuotannon ja kulutuksen sijoittuminen entistä kauemmaksi toisistaan ja ilmastotavoitteen mukainen siirtyminen päästöttömään sähköntuotantoon.
Lue Kullervo Erkkilän kirjoitus: Sähkön hinnoittelu
Erkkilä kirjoittaa myös: ”Joku on myös väittänyt, että tuulivoimaloiden aiheuttama kilpailu on laskenut itse sähkön hintaa” ja edelleen …”tuulitariffit, preemiojärjestelmä ja muut tuet ovat tähän mennessä maksaneet Suomen veronmaksajille yli miljardin…”
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski ja tutkija Iivo Vehviläinen laskevat tutkimuksessa (2015), että sähkö on jo halventunut 2000-luvun alusta nykypäivään (2015) 20 prosenttia tuulivoiman ansiosta. Tämä tarkoittaa 3–4 miljardin euron vuotuisia säästöjä sähkönostajille. Liskin mukaan tuulivoimatuista on ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Sähkön hinnan alennus on suurempi kuin tuulivoimalle maksetut tuet.
Lisäksi konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan (2019) Suomen tämänhetkisen tuulivoimakapasiteetin synnyttämät verotuotot 20 vuoden elinkaaren aikana ovat kerrannaisvaikutuksineen 3,4 miljardia euroa. Tästä suoria tuulivoimatuotannosta kertyviä verotuloja olisi 1,9 miljardia euroa.
Erkkilä jatkaa: ”Nämä rahat (= tuulituet) ovat valtaosin valuneet ulkomaisille pörssiyhtiöille, jotka haluavat maksimaalista tuottoa sijoitukselleen.”
Tuulipuistojen omistuksen jakautuminen (osuus kumulatiivisesta kapasiteetista) 2019: kotimainen 69 %, ulkomainen 31 %.Tervetuloa vaan ulkomaiset investoinnit. Maksimaalista tuottoa tavoittelevat varmasti kotimaisetkin yritykset. Kaipa Erkkiläkin haluaa sijoittaa rahansa mahdollisimman korkeakorkoiselle pankkitilille.
Erkkilä: ”Tämä ulkomaisessa omistuksessa oleva sähkönsiirtoyhtiö ei ole varsinaisesti kuuluisa halvoista siirtohinnoistaan. Tästä voidaan kiittää energiavirastoa…”
Tästä voimme kiittää myös Jyrki Kataisen (kok) hallitusta, joka myi valtion (Fortumin) taloudellisesti kannattavan siirtoverkon kansainvälisille sijoitusyhtiöille Kataisen vakuuttaessa, ettei sähkönsiirron hinta nouse, koska ”sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti”. Monopolitoimialat sopivat huonosti markkinavoimien temmellyskentäksi.
Veli-Matti Vanhanen
