Kesäasukas Mika Taipalus kirjoitti 11.11.2020 ilmestyneessä lehdessä erinomaista mielikuvitusta käyttäen Orivedestä, politiikasta, somekeskusteluista ja kaupunginhallituksen luottamuksesta. Katsoin aiheelliseksi korjata muutamaa hieman eriskummallista käsitystä.
Kesäasukkaan mieleen on jäänyt somekeskustelut, joissa ”perussuomalaiset ja kokoomuslaiset keskustelijat jäivät usein argumentoinnissa alakynteen ja eri mieltä olevia nujerrettiin henkilöön menevillä kommenteilla.” Lisäksi kesäasukkaan mukaan ”keskustelutaidon epäsuhtaa sitten korjattiin perustamalla erillinen suljettu keskusteluryhmä”.
Todellisuudessa tuossa ensimmäisessä keskusteluryhmässä oli täysin mahdoton keskustella ryhmän moderoinnin takia. Vihervasemmistolaista näkemystä kannattavilta hyväksyttiin miltei mitä vain ja konservatiivisempia ajatuksia sensuroitiin rankalla kädellä.
Tilanne kulminoitui siihen, että allekirjoittanut ja useampi kymmenen muuta ihmistä poistettiin tai lähtivät itse protestina ryhmän mielivaltaisuudelle. Tilanne meni niin pitkälle, että pelkkä nimeni mainitseminen tehtiin ryhmässä kielletyksi ja eduskuntavaalien yhteydessä edes vaalinumeroani ei saanut mainita ”Orivesi-aiheisessa keskusteluryhmässä”.
Kesäasukas puhuu totta kertoessaan toisesta keskusteluryhmästä. Alkuun ryhmä oli avoin, mutta siitä tehtiin toistuvasti ilmiantoja joiden tarkoituksena oli estää keskustelua. Tämän seurauksena ryhmästä tehtiin suljettu.
Eräs ilmiannon tehnyt vihreiden ajatusten kannattaja tunnusti ihan itse tekonsa ja ryhmän ylläpidolla on käsitykseni mukaan varsin yllättäviä nimiä sisältävä lista julkaisujen ilmiantajista. ”Argumentaation voittajat” siis ensin poistivat yhdestä ryhmästä eri mieltä olevat ja sen jälkeen heidän hengenheimolaisensa yrittävät estää keskustelemasta muuallakin. Tuolla taktiikalla Neuvostoliitossakin voitettiin väittelyt.
On ikävää, että kesäasukas ei tunne luottamusta kaupunginhallitusta kohtaan. Itse tuntisin hirveää mielipahaa, jos minua kohtaan ei tuntisi luottamusta henkilö, joka mainostaa edustavansa vihreää ajatusmaailmaa kulkiessaan Helsingin asuntonsa ja kakkosasuntonsa väliä edestakaisin. Luulen kuitenkin selviäväni tuosta mielipahasta.
Tuon ihanan vihreän ajattelun kruunaisi muuten mielestäni se, jos samainen henkilö pyrkisi vaikuttamaan siihen, ketä orivesiläiset valitsevat mihinkin tehtävään tai miten täällä saadaan kaavoittaa, rakentaa ja elää.
Toivottavasti näin ei ole ja kesäasukas keskittyy nauttimaan upeasta kaupungistamme. Olisi nimittäin ikävää, jos Helsingissä asuvat vihreät siirtyvät päsmäröimään maaseutua omien kotinurkkiensa muuttuessa jatkuvasti vähemmän houkutteleviksi haittamaahanmuuton ja viherhössötyksen seurauksena.
Sami Kymäläinen
