Valtuusto myönsi koulun suunnittelulle lisämäärärahan – yksi tärkeimmistä puheenvuoroista tuli nuorisovaltuuston edustajalta

Rovastinkankaan koulun pihassa on ollut väistötilat kesästä 2022 lähtien. Väistötiloihin on sijoitettu muun muassa koulun ruokala. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että laajennushanke liikuntahalleineen etenee ja väistötiloista päästäneen parin vuoden sisällä luopumaan. Arkistokuva: Heli Rahkonen

Oriveden kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2024 talousarvion investointiosaan 120 000 euron lisämäärärahan Rovastinkankaan koulun laajennusosan suunnittelua varten. Lisämääräraha aiotaan kattaa lyhytaikaista lainanottoa lisäämällä.

Lue myös: Rovastinkankaan koulun laajennuksen varsinainen suunnittelu alkaa – seiniä alkaa nousta ehkä jo ensi vuonna

Suunnittelua varten talousarvioon oli jo teknisen johtajan Matti Vesavan esittämänä varattu 150 000 euroa, mutta työn edetessä kaupungin teknisellä osastolla oli huomattu, että kyseinen summa ei tule riittämään.

– Suunnitteluun varattu määräraha oli liian pieni. Sen otan oman piikkiini. Sitä esitettäessä ei toki vielä kokonaisuus ollut täysin selvillä, Vesava totesi maanantaina kaupunginvaltuustolle.

Rovastinkankaan koulun laajennus on yksi Oriveden suurimmista lähivuosien investoinneista. Sen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa euroa.

Kahdessa kuukaudessa jo paljon uutta velkaa

Kaupunginvaltuuston maanantain kokous oli puolestaan vuoden toinen kokous. Keskustelu kääntyikin siihen, miten valtuusto oli jo nyt joutunut myöntämään runsaasti lisämäärärahaa. Valtuutetuista Markku Kallio (sd.) laski, että vuotta on kulunut vasta kaksi kuukautta, mutta uutta velkaa kaupungille on pian otettu jo lähes 800 000 euroa.

– Ensimmäisessä kokouksessa velkaa otettiin maan ostamiseen ja kouluhanke on nyt omalla tavallaan velkamäärää korottamassa. Onko mahdollista, että ensivaiheessa tehtäisiin välttämättömät koulun tilat ja liikuntatilat vasta myöhemmin? Siten velkaantumista voitaisiin tasata, että osa siitä siirtyisi vuodella tai kahdella eteenpäin, Kallio avasi keskustelun.

Vesava arvioi, että nykyisten suunnitelmien mukaan osissa rakentaminen saattaisi osoittautua haasteelliseksi, sillä koulurakennuksella ja liikuntahallilla on yhteisiä tiloja. Varsinaisen urakan hän kuitenkin mainitsi jaetun jo kahdelle vuodelle.

Lisäksi Kallio tiedusteli, missä vaiheessa on valtuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä päätetty talouden tasapainottamiseen tähtäävä kehittämissuunnitelma.

Vastauksen Kallio sai kaupunginhallituksen puheenjohtajalta, kokoomuksen Jussi Viljaselta.

– Nämä alkuvuoden lainanotot ovat investointityyppisiä juttuja, joita kehittyvän kaupungin on tehtävä varautuakseen tulevaan. Minusta ne ovat hyvinkin perusteltuja. Talouden tasapainottamiseen tähtäävä suunnitelma on puolestaan tulossa pykäläksi seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen, Viljanen sanoi.

Kyse on pitkän ajan investoinnista

Valtuutettu Jyrki Tuomaala (kesk.) pohti, voisiko lainanottoa lykätä siinä toivossa, että korot lähtisivät laskusuuntaan.

Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto totesi, että korkojen suhteen kyse on ennustamisesta, jolloin on vaikea tietää, mikä on järkevin vaihtoehto. Talous- ja hallintojohtaja Marjatta Lilja arvioi, että tällä hetkellä lyhytaikainen laina on jonkin verran edullisempaa kuin pitkäaikainen laina.

– Tämän kohdalla päädyimme lyhytaikaiseen lainaan, jotta voimme katsoa, mihin rahamarkkinat ja rahan hinta menevät. Kun kesä koittaa ja investoinnit lisääntyvät, niin väistämättä meidän pitää ottaa pitkäaikaista lainaa ja muuntaa lyhytaikainen laina pitkäaikaiseksi rahoitukseksi, Lilja taustoitti.

Valtuutettu Touko Sikala (kok.) muistutti pitämään mielessä myös ison kuvan: koulu ei ole vain yhden tai kahden vuoden investointi.

– Uskon, että Rovastinkankaan koulun elinkaaren aikana nähdään vielä nousukausi. Voi olla, että 2040-luvulla me ihmettelemme, että miten joskus on voitu koulu näin halvalla rakentaa.

Ulla Eronen (kok.) piti tärkeänä, että suunnittelu tehdään huolella ja siihen varataan riittävästi rahaa.

– Vielä tekemättä olevia päätöksiä voi olla vaikea tehdä, jos tietoa ei ole riittävästi. Myös kilpailutuksessa voi olla vaikea määritellä, mitä kaupunki haluaa, jos suunnitelmat eivät ole kunnossa, Eronen sanoi.

Riittävätkö lapset, sitäkin pohdittiin

Syntyvyyden laskustakin pykälän käsittelyn yhteydessä puhuttiin. Raa’an ennusteen edellisten vuosien lukujen perusteella heitti ilmaan perussuomalaisten Sami Kymäläinen.

– Orivedelle syntyi viime vuonna kymmenen lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä oli 56 lasta. Jos tilanne pysyy jatkossa samana, niin se tarkoittaa kahta 28 oppilaan luokkaa. Jos syntyvyys laskee samaa vauhtia, niin onko meidän uudessa koulussa edes oppilaita.

– Tiloilta olemme toki toivoneet monikäyttöisyyttä ja sitä, että niille löytyisi tulevaisuudessa muuta käyttöä, jos syntyvyyden suunta pysyy samana. Tämä on kuitenkin asia, joka on otettava päätöksenteossa huomioon. Ettei siis tehdä liian paljon tilaa lapsille, joita ei sitten kuitenkaan ole, Kymäläinen muistutti.

Jussi Viljanen ja Ilkka Hjerppe (sd.) olivat tulevaisuuden suhteen luottavaisempia.

– Meidän pitää valtuutettuina uskoa tulevaisuuteen. Meidän pitää uskoa siihen, että saamme tänne sisään muuttoa reippaammin. Se vaatii sitä, että kokonaisuus Orivedellä on kunnossa, Viljanen huomautti.

– Realiteetit meidän on otettava huomioon, mutta on meillä oltava myös uskoa tulevaisuuteen. Tällä joukolla emme toki voi kovin paljon syntyvyyttä lisätä muulla keinoin kuin luomalla edellytyksiä nuorelle sukupolvelle, Hjerppe totesi viitaten valtuutettujen ikäjakaumaan.

Laajennus toisi parannuksia arkeen

Nuorisovaltuuston edustajana kokouksessa ollut nuvan puheenjohtaja Paavo Pesonen muistutti lopuksi, että Rovastinkankaan koulun laajennus parantaa koululaisten arjen toimivuutta.

– Meillä ei ole tällä hetkellä liikuntasalia. Se on tärkeä asia, ettei meidän aina tarvitsisi tulla sen vuoksi keskustaan. Myös teknisen työn ja tekstiilityön tilat ovat heikohkot, meillä ei ole niissä kunnolla tilaa toimia. Ruokasali on myös aika pieni, emme meinaa aina mahtua sinne, Pesonen kertoi.

Tekninen johtaja Matti Vesava sanoi, että Pesosen ja muiden koululaisten huolet on huomioitu laajennusosan suunnittelussa.

– Uuteen osaan on tulossa teknisen työn tilat, jo mainittu liikuntasali, ruokala ja jakelukeittiö sekä lisää luokkatiloja. Lisäksi siitä on tulossa kengätön koulu, hän vielä paljasti.

Leave a Comment