Rakennusbisnes heräämässä kiertotalouteen – ”Korjausrakentaminen aina purkamisen edelle, jos suinkin pystyy”

Kööpenhaminan Örestadiin rakennettu asuinkerrostalo, jonka seinäelementit on tehty leikkaamalla vanhoista tiilirakennuksista palasia. Talossa on käytetty myös vanhasta Kööpenhaminan metroasemasta purettua puumateriaalia. Kuva: Virpi Palomäki.

Kierrätettyjen rakennuselementtien hyödyntäminen uudisrakentamisessa on vielä Suomessa lapsenkengissä. EU-tasoinen lainsäädäntö asettaa omat haasteensa.

– Yleistä tietoisuutta on kyllä laajalti, mutta miten se saadaan osaksi omaa bisnestä, on usein kysymysmerkki, sanoo professori Ari Hynynen rakennetun ympäristön tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.

Yhtenä esimerkkinä on massiivipuuelementtien valmistus; mitä tehdään hukkapaloista – onko se vaikkapa huonekaluja tai piharakennuksia. Tarkoituksena onkin synnyttää uutta yritystoimintaa. Jos nämä menevät energiatuotantoon, se on pois kierrosta.

Elinkaarinäkökulmaa painottava uusi rakentamislaki astuu voimaan Suomessa ensi vuoden alusta.

– Rakentajien täytyy pystyä osoittamaan hiilijalanjälki entistä tarkemmin. Ympäristötietoinen rakentaminen lisääntyy, kun ketjun kaikki osat toimivat yhteen.

Hynysen mukaan osaamisen merkitys korostuu. Sitä tarvitaan niin rakentajapuolella kuin rakennusvalvonnassakin. Hiilijalanjälki pitää osata laskea oikein.

Hynynen näkee, että esimerkiksi puurunkoisten kerrostalojen osuus kasvaa tulevaisuudessa.

Purkaminen ei ole hyvä ratkaisu

Kiertotaloudelle rakennuksen purkaminen on vähän kuin kirosana. Rakennusten ylläpito ja korjaaminen korostuvat.

– Korjausrakentaminen on hyvää kiertotaloutta. Hyvin tehdyt rakennusrungot kestävät aikaa.

Hynynen korostaa, että purkamisen ja uudisrakentamisen vaihtoehdot pitää punnita aina tarkkaan. Esimerkiksi Kissanmaan koulu Tampereella korjataan, eikä sitä pureta.

Betonielementtien uudelleenkäyttöä on tutkittu jo pitkään. Vaihtoehtoina on käyttää niitä joko kokonaisina tai sitten murskattuna esimerkiksi uuden betonin raaka-aineena.

– Tanskassa on tehty isoja kerrostaloja kierrätetyistä betonielementeistä jo muutamia vuosia. Edellytyksenä rakentamiselle on, että käytettävät rakennusosat ovat jo suunnitteluvaiheessa tiedossa.

Kutterilastu on puutuoteteollisuuden sivutuote, jonka lämmöneristämisominaisuudet ovat hyvät. Hynynen johtaa tutkimusta Etelä-Pohjanmaalla, jossa muun muassa kootaan yrityksistä verkostoa kutterilastun jalostamiseksi tuotteeksi.

Edelläkävijät kysyttyjä

Rakennusfirmoilla, jotka ovat edelläkävijöitä ilmastoasioissa, on suuri todennäköisyys kasvattaa liiketoimintaansa.

– Tulevaisuudessa rakennusten muunneltavuus ja siirreltävyys tulee entistä tärkeämmäksi. Julkiset rakentajat toisinaan jo vaativat näitä ominaisuuksia.

Esimerkiksi massiivipuuelementit ovat helposti irrotettavissa ja käytettävissä uudelleen.

Ari Hynynen toteaa, että rakennusbisnes on usein hidas ja konservatiivinen. Mikään ei tapahdu hetkessä. Myös hallinnolla on oma tärkeä roolinsa aina EU-tasoa myöden.

– Bisneksen ja ympäristönsuojelun etujen ajatellaan menevän osittain ristiin. Kompromissi ja tasapaino olisi syytä saavuttaa. Välillä pienetkin onnistumiset alhaalta ylöspäin toimivat esimerkkeinä.

Kuluttajan pitää vaatia

Hynysen mielestä pitää myös muistaa, että esimerkiksi hirsirakennuksia on siirrelty iät ja ajat. Hirsi on hyvä esimerkki ekologisesta ja hengittävästä materiaalista, jota on alettu käyttää koulurakennuksissa.

Myös yksiaineisuudesta puhutaan yhä enemmän, kuten massiivipuusta. Kierrättäminen on kannattavampaa, kun ainesosia ei tarvitse erotella.

Tärkeä rooli on entistä ympäristötietoisemmilla kuluttajilla esimerkiksi asuntoa ostettaessa.

– Hiilijalanjäljestä ja ylläpidosta pitäisi saada entistä paremmin tietoa. Onhan autoillekin manuaalikäsikirja ja huolto-ohjelma. Myös asunnoille pitäisi olla vastaava, josta selviävät tulevat ylläpito- ja korjaustoimet, Ari Hynynen kiteyttää.

Leave a Comment