Oriveden vanhin asuinkerrostalo eli Lehdistössä sijaitseva asunto-osakeyhtiö Hongikko on käynyt pitkän elintaipaleensa aikana läpi neljä eri lämmitysmuotoa. Taloa on aiemmin lämmitetty kivihiilillä, sitten öljyllä, jonka jälkeen siirryttiin kaukolämpöön. Nykyinen lämmitysmuoto eli maalämpö otettiin käyttöön viime kesäkuun lopussa, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Tano.
Lämmitysmuodon vaihtamiseen hallitusta innosti maalämmön halvempi hinta. Maalämmön asiantuntijana vaihdoksessa toimi Hongikon hallituksen jäsen Touko Sikala, joka tuntee maalämpölaitteet.
− Laskimme, että tämä on edullisempi lämmitysmuoto, ja vieläkin enemmän ekologista kuin hakkeella lämmittäminen, Tano sanoo.
− Aurinkopaneelit lisäsimme viime tingassa tähän rinnalle.
Tano viittaa siihen, että remontin yhteydessä myös talon katolle asennettiin aurinkovoimala sähköntuottoa varten. Aurinkopaneelit otettiin käyttöön syyskuun alussa.
− Marraskuun lopulla niistä tuli vielä sähköä. Ja tulisi nytkin, jos ne puhdistettaisiin lumesta, hän kertoo.
Rakennuksessa maalämpöpumpun teho on noin 43 kilowattia, ja tämän lisäksi on suoraa sähkövastustehoa 27 kilowattia. Aurinkovoimalan, joka muodostuu 48 paneelista, piikkiteho on 25 kilowattia.
− Se on keskimäärin se, mitä me kulutamme. Sähkö tulee mahdollisimman tarkasti omaan käyttöön, sitä ei ole tarkoitus myydä muualle.
Aurinkopaneeleita voi seurata etänä
Vuonna 1956 valmistuneessa talossa on 12 asuntoa ja lämmitettävää noin 1000 neliömetriä. Lämmöt säädetään suoraan maalämpöpumpun kyljestä, Hannu Tano ja taloyhtiön hallituksen jäsen Jari Peltonen näyttävät.
− Talven aikana on vaatinut hieman säätöä, että saadaan maalämmön säädöt kohdilleen niin, että se ottaisi sähkövastuksia mukaan mahdollisimman vähän, Tano sanoo.
− Periaatteessa tämä on automaattinen. Kun sen saa kerran kohdalleen, niin se säätää lämpötilan automaattisesti oikeaksi itse. Se tavallaan haistaa ulkolämpötilan, Peltonen kertoo.
Aurinkovoimalaa puolestaan pystyy seuraamaan etänä puhelinsovelluksen avulla.
− Tästä voi seurata paneelikohtaisesti, paljonko sähköä se tuottaa reaaliajassa, Jari Peltonen esittelee sovellusta. Samoin historiatiedot kertyvät sovellukseen helposti luettavaan muotoon.
Lämmönjakohuoneeseen on asennettu myös uusi sähköpääkeskus.
− Talon sähkön syöttökaapeli ja pääkeskus uusittiin, sillä vanhat eivät olisi riittäneet siihen, mitä maalämpö ja varavastukset tarvitsevat.
Taloyhtiön sähköpääkeskuksessa muun muassa mitataan erikseen maalämpöpumpun ja sähkön kulutusta. Mittareista voi helposti lukea kulutuksen ja huomata esimerkiksi mahdolliset vikatilanteet. Taloyhtiön hallituksen jäsen Pirjo-Riitta Meskanen lukeekin mittarit kuukausittain, ja pakkasjaksojen aikana varmuuden vuoksi tiheämminkin.
− Aurinkopaneelien tuottama sähkö hyvittyy sähkölaskussa, se ei näy näissä mittareissa, Tano sanoo.
Urakoitsijoina paikalliset ammattilaiset
Remonttia varten taloyhtiön hallitus haki Aran energia-avustusta ja sai sitä noin 37 000 euroa.
− Avustus oli merkittävä, ja se oli osaltaan vaikuttamassa taloyhtiön päätökseen.
Tanon mukaan rakentamiseen piti hakea myös viittä eri lupaa: esimerkiksi Museovirastolta tarvittiin lupa, sillä vanhan talon julkisivu on sen suojeluksessa.
Remontin urakoitsijoina haluttiin käyttää paikallisia yrityksiä. Siinä olivat mukana Orivedeltä LVI-asennus- ja rakennuspalvelu, Siltaojan Sähkö ja Kangasalta Ralos, joka rakensi aurinkovoimalan.
− Urakoitsijoiden aikataulu piti tosi hyvin, ja oli mukavaa tehdä paikallisten kanssa yhteistyötä, Tano sanoo.
Maalämpöä varten taloyhtiön pihalle maahan porattiin neljä kappaletta noin 250-metrisiä kaivoja, jotka eivät lumen alta näy. Asunnoissa ei tarvinnut juuri tehdä muutoksia, mutta pattereihin hankittiin uudet automaattitermostaatit.
Vanhassa talossa on Tanon mukaan haluttu säilyttää myös historiallisia elementtejä. Talon kellarin pyykkihuoneessa on edelleen kylpyamme 1950-luvulta sekä uuni, jolla kylpyvesi voitiin lämmittää. Vanha kivihiilivarastokin on edelleen tallella.
