Sari Essayah: ”Tulevaisuuden Suomi on kestäville arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta”

Presidenttiehdokas Sari Essayah korostaa, että yhteisvastuu nousee jokaisen meidän asenteistamme ja elämänratkaisuista, ja se ulottuu myös kotimaan rajojen yli. Hänen mielestänsä tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Lähimmäisyhteiskunta-ajattelu perustuu kristilliseen ihmiskuvaan eli jokaisen ihmisen ihmisarvoon, eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään. (Kuva: Sakari Röyskö)

Presidenttiehdokas Sari Essayah korostaa, että yhteisvastuu nousee jokaisen meidän asenteistamme ja elämänratkaisuista, ja se ulottuu myös kotimaan rajojen yli. Hänen mielestänsä tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Lähimmäisyhteiskunta-ajattelu perustuu kristilliseen ihmiskuvaan eli jokaisen ihmisen ihmisarvoon, eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään. (Kuva: Sakari Röyskö)

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, 56, on toista kertaa ehdokkaana presidentinvaalissa. Hän tavoitteli presidenttiyttä ensimmäisen kerran vuoden 2012 vaaleissa. Essayah on Suomen Kristillisdemokraattien ehdokas ja puolueen pitkäaikainen kansanedustaja. Hän on toiminut myös meppinä. Hän on johtanut puoluetta vuodesta 2015 lähtien. Essayah on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa?

 – Ensimmäinen haaste on uuden Euroopan rakentaminen eli EU:n laajentuminen, joka tarkoittaa väistämättä myös sen rakenteiden ja rahoituksen uudistumista.

– Toinen haaste on Suomen asema Nato-maana ja Itämeren ympäristön turvallisuustilanne mukaan lukien Venäjän tilanne.

– Kolmas haaste on monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön tulevaisuus ja rakenteiden uudistuminen YK:ssa (Yhdistyneet kansakunnat), WTO:ssa (Maailman kauppajärjestö), IMF:ssä (Kansainvälinen valuuttarahasto) ja Maailman pankissa.

Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana? 

– Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin suhteisiin niin pitkään, kun Vladimir Putin on vallassa. Vladimir Putinin hallinto on syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan Ukrainassa. Heidät on saatettava vastuuseen kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen, eikä tähän hallintoon voida solmia normaaleja suhteita.

– On huomioitava, että Suomi hoitaa kuitenkin tälläkin hetkellä monia käytännön asioita ja muun muassa perhesuhteisiin ja opiskelijoihin liittyviä asioita.

– Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, säilyy turvallisuusympäristömme jännitteisenä ja epävarmana. Puhumattakaan siitä, mikä mahtaa olla Venäjän sisäinen kehitys. Viime juhannuksen tapahtumat ja puhdistukset sotilas- ja talousjohdossa kertovat karua kieltä ennakoimattomista ja väkivaltaisista kehityskuluista, jotka voivat edetä nopeasti.

Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?

– En näe suurta tarvetta uudistuksiin. Instituutioiden välinen tasapaino on varsin hyvä. Pidän luontevana, että presidentti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana edustaa Suomea Naton huippukokouksissa. Presidenttinä pitäisin myös huolen siitä, että eduskunnalla on aina tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet Suomea koskeviin merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Nykyinen presidentti on pitänyt yhteyksiä eduskunnan valiokuntiin, ja huolehtinut tästä informoinnista – tällä linjalla jatkaisin.

– Toisaalta Nato-jäsenyytemme on vielä tuore, ja on varmastikin perusteltua arvioida, pitääkö instituutioiden yhteistoimintaa selkeyttää säädöksillä, kun olemme seuranneet tilannetta ja keränneet kokemuksia.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?

– Jos eduskuntapuolueiden kaikki puheenjohtajat ja ryhmien puheenjohtajat näin pyytäisivät, eli eduskunta olisi ajautunut tilanteeseen, jossa se ei pysty toimimaan sen hetkisen kokoonpanon pohjalta.

Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkin sortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvän?

Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?

– Lasten ja nuorten jaksamisen ja matalan kynnyksen tuen parantuminen.

Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?

– Omaishoitajien tukemisen edistyminen.

Oma teemanne?

– Vammaisten aseman ja vaikutusmahdollisuuksien kohentuminen.

KD:n presidenttiehdokas Sari Essayah'n mukaan Suomi on edelleen maailman mittakaavassa hyvinvointiyhteiskuntien kärkeä. (Kuva: Sakari Röyskö)

KD:n presidenttiehdokas Sari Essayah’n mukaan Suomi on edelleen maailman mittakaavassa hyvinvointiyhteiskuntien kärkeä. (Kuva: Sakari Röyskö)

Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa? 

– Meillä jokaisella on vastuu itsemme lisäksi myös toisistamme ja ympäristöstä. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sitä voidaan kutsua myös yhteisvastuun periaatteeksi.

– Yhteisvastuu nousee jokaisen meidän asenteistamme ja elämänratkaisuista, ja se ulottuu myös kotimaan rajojen yli. Tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Lähimmäisyhteiskunta-ajattelu perustuu kristilliseen ihmiskuvaan eli jokaisen ihmisen ihmisarvoon, eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään. Kristillinen usko on oman elämäni voimavara ja maailmankuvan perusta.

Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?

– Kyllä, Suomi on edelleen maailman mittakaavassa hyvinvointiyhteiskuntien kärkeä.

– Lisäksi ihmisten onnellisuus, mahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, koulutustaso, oikeusvaltio, korruption vähäisyys sekä lehdistönvapaus ynnä muut vastaavat asiat ovat maailman parhaiden maiden joukossa.

Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne?

– Kyösti Kallio ja Sauli Niinistö. Molempia presidenttejä kuvaisin sanoilla oikeudentuntoisuus ja arvot.

Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista – perustelkaa lyhyesti?

– Eeva Ahtisaari ja Jenni Haukio – puolisoidensa tukijoita ja suomalaisen sivistyksen puolestapuhujia.

Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheen kansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa? 

– Meidän on erityisesti tässä ajassa syytä ymmärtää, että jokainen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen yhteisesti jaettuja arvoja ja niiden pohjalta koettu osallisuus ja luottamuksen ilmapiiri ovat merkityksellisiä. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva liima. Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu ihmisten hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka.

– Jokaisen sukupolven on vuorollaan vastattava niin turvallisuudesta kuin hyvän yhteiskunnan rakentamisesta. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisenrakkaudelle, ihmisyyden kunnioitukselle ja jokaisen elämän arvolle, antaa kestävän kasvupohjan tulevillekin sukupolville.

– Tulevaisuuden Suomi on siis sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä ja yhteisöllinen, eli kestäville arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta. Se on parasta Suomelle ja meille suomalaisille! Lopuksi tahdon toivottaa kaikille Jumalan siunausta!

MATTI PULKKINEN

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?