Pekka Haavisto: ”Koen tärkeäksi vaalia ja vahvistaa yhteiskuntarauhaa Suomessa”

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto sanoo, ettei presidentillä ole suoraa valtaa vaikuttaa pienituloisten eläkeläisten talouteen tai hoivapalveluihin, mutta presidentti voi vaikuttaa herättelemällä ja ohjaamalla keskustelua. - Ikääntyvä väestömme on rakentanut Suomen, ja he ansaitsevat arvostuksemme ja arvokkaan elämän. (Kuva: Veikko Käyhkönen)

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto sanoo, ettei presidentillä ole suoraa valtaa vaikuttaa pienituloisten eläkeläisten talouteen tai hoivapalveluihin, mutta presidentti voi vaikuttaa herättelemällä ja ohjaamalla keskustelua. – Ikääntyvä väestömme on rakentanut Suomen, ja he ansaitsevat arvostuksemme ja arvokkaan elämän. (Kuva: Veikko Käyhkönen)

Kansanedustaja Pekka Haavisto on kolmatta kertaa ehdokkaana presidentinvaalissa. Hän oli Vihreän liiton ehdokkaana vuosien 2012 ja 2018 vaaleissa. Tällä kerralla Haavisto tavoittelee presidenttiyttä valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Haavisto on pitkäaikainen kansanedustaja. Hän on toiminut kehitys- ja ympäristöministerinä, kehitysministerinä sekä ulkoministerinä. Haavisto on koulutukseltaan valtiotieteiden ylioppilas.

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa?

– Presidentin keskeisin tehtävä on rauhan takaaminen Suomessa ja sen ulkorajoilla. Tähän liittyy niin aktiivinen diplomatia maailmalla kuin Suomen integroiminen Naton rakenteisiin.

– Toiseksi, on varmistettava tuen jatkuvuus Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjää vastaan. Euroopan ulkopuolisten maiden saaminen mukaan on tässä tärkeää. Presidentillä on tehtävänsä myös perspektiivin luomisessa sille, miten sodista päästään ulos. Ratkaisevaa on usein hiljainen, kulisseissa tapahtuva neuvottelutyö.

– Kolmanneksi, on nostettava ilmastokriisin ratkaisut Suomen ulkopolitiikan keskiöön. Elämme nyt maailmassa, jossa vahva ilmastodiplomatia hyödyttää yksiselitteisesti Suomen taloutta ja kansallista etua. Kumppanuuksia tulee etsiä ennakkoluulottomasti ympäri maailmaa. Haaste on yhteinen.

Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana?

– Olisi ylioptimistista ajatella, että Venäjän tilanne muuttuisi merkittävästi nykyisestä. Putinille ei löydy itsestään selvää johtajavaihtoehtoa, eikä Putinin seuraaja ole välttämättä nykyistä parempi. Demokraattiset vaihtoehdot ovat joko kuolleet tai kadonneet vankilaan. Varautuminen on siis tehtävä sellaiseen tilanteeseen, jossa Venäjän käytös jatkuu samanlaisena tai pahenee entisestään.

Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?

– Suomen perustuslaki on ollut toimiva. Seuraavan perustuslain uudistuksen yhteydessä voisi kuitenkin pohtia laajempaa presidentin tiedonantovelvoitetta eduskunnalle Natoon liittyvissä kysymyksissä. Viime vuodet koronakriiseineen kaikkineen ovat osoittaneet, miten tärkeää on, että eduskunta saa tarvittavat tiedot. Presidentti Niinistö on välittänyt tietoa erinomaisesti ja oma-aloitteisesti, mutta oikeusvaltiossa on paikallaan kirjata tällaiset asiat myös lainsäädäntöön.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?

– Presidentti Kekkonen hajotti eduskunnan kolmesti – noottikriisiin, maataloustuloon ja kehitysaluelakiin.

– Presidentillä on vuonna 2000 voimaanastuneen perustuslain 26 pykälän mukaan oikeus hajottaa eduskunta vain pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla.

– Olin muuttamassa perustuslakia nykymuotoonsa Taxellin komiteassa. Eduskunnan hajottaminen on nykyään monen lukon takana, ja näin on hyvä. Kysymys olisi poikkeustilanteesta, jossa presidentin valtaa tulisi käyttää erittäin harkitusti. Tämä tulisi kysymykseen, jos maahan ei pystyttäisi muodostamaan enemmistö- tai vähemmistöhallitusta ja ainoana vaihtoehtona olisivat uudet vaalit.

Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkinsortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvän?

Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?

– Käynnistäisin pyöreän pöydän keskustelut nuorten kanssa heidän näkökulmiensa varmistamiseksi ulkosuhteiden hoidossa. Maailman muuttajista nuoret ovat tärkeimpiä. Presidenttinä teen parhaani, että nuorilla on reilu mahdollisuus vaikuttaa. Nuoret ovat jo nyt herättäneet päättäjiä ympäri maailman esimerkiksi ilmastotoimiin. Pidän myös tärkeänä, että nuorten pahoinvointiin ja tulevaisuuden näköalattomuuteen puututaan paremmin. Kansainvälistä yhteistyötä jengirikollisuuden torjunnassa täytyy vahvistaa.

Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?

Presidentillä ei ole suoraa valtaa vaikuttaa pienituloisten eläkeläisten talouteen tai hoivapalveluihin, mutta presidentti voi vaikuttaa herättelemällä ja ohjaamalla keskustelua. Ikääntyvä väestömme on rakentanut Suomen, ja he ansaitsevat arvostuksemme ja arvokkaan elämän.

Oma teemanne?

– Koen tärkeäksi vaalia ja vahvistaa yhteiskuntarauhaa Suomessa. Presidenttinä tuon eri lailla ajattelevat suomalaiset saman pöydän ääreen keskustelemaan. Näin rakennamme luottamusta ja yhteistä näkemystä suomalaisille keskeisistä asioista. On myös turvallisuuskysymys, että kaikki kokevat olevansa osallisia yhteiskunnassa, ja että kaikki kokevat voivansa vaikuttaa kehitykseen. Presidentin on tässä mielessä oltava koko kansan presidentti.

Pekka Haavisto arvostaa jokaisen suomalaisen panosta yhteisen Suomen rakentamisessa. (Kuva: Veikko Kähkönen)

Pekka Haavisto arvostaa jokaisen suomalaisen panosta yhteisen Suomen rakentamisessa. (Kuva: Veikko Kähkönen)

Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa?

Olen kulttuurin suurkuluttaja – olipa kysymys tanssista sahdinkeittoon, tervanpoltosta runofestivaaleihin, päretalkoista kesäteattereihin. Kulttuuria syntyy sekä ammatillisesti korkeatasoisten toimijoiden tuottamana kuin kansan toimesta. On tärkeää, että presidentti seuraa ja tukee monipuolisesti kulttuuria.

Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?

Kyllä ja ei. Suomalaisilla on edelleen keskimäärin maailman parhaat lähtökohdat kehittää itseään ja pärjätä elämässä. Keskiarvojen sisälle mahtuu kuitenkin tuhansia erilaisia tarinoita, myös surullisia. Viime vuosikymmeninä on ollut kehityskulkuja, jotka antavat aihetta vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Erityisen huolissani olen jokaisesta nuoresta, jonka menetämme päihteille tai muunlaiselle pahoinvoinnille.

Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne? Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista? Perustelkaa lyhyesti?

Martti Ahtisaari. Hän vahvisti Suomen asemaa kansainvälisesti. Hänen elämäntyönsä kiteyttävät onnistuneet rauhanprosessit Namibiassa, Kosovossa ja Acehissa, Indonesiassa.

Kaarlo Juho Ståhlberg. Hän varmisti oikeusvaltion ja demokratian vasta itsenäistyneessä Suomessa. Hän oli näiden edistämisessä tinkimätön, ja meidän on häntä tästä kiittäminen.

Puolisoista nostan esille presidentti Niinistön puolison Jenni Haukion. Hänen tapansa yhdistää työura presidentin puolison rooliin toimii monelle inspiraationa. Haukio on samalla edistänyt itselleen tärkeitä kysymyksiä, kuten ympäristöasioita ja eläinten suojelua.

Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheen kansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa?

– Suomi on pärjännyt hyvin tähän asti, ja niin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Arvostan jokaisen suomalaisen panosta yhteisen Suomen rakentamisessa.

MATTI PULKKINEN

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?