Mika Aaltola: ”Suomi tarvitsee kansallisen turvallisuuden strategian”

Presidenttiehdokas Mika Aaltola sanoo, että suomalaiset ovat vastuuntuntoinen sekä ahkera kansakunta. - Olemme nykyaikainen hyvinvointia ja turvallisuutta tuottava valtio, jolla on vahva kansallistunne.

Presidenttiehdokas Mika Aaltola sanoo, että suomalaiset ovat vastuuntuntoinen sekä ahkera kansakunta. – Olemme nykyaikainen hyvinvointia ja turvallisuutta tuottava valtio, jolla on vahva kansallistunne.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, 54, on ensikertalainen presidentinvaalissa. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Aaltola on kansanliike Aaltoliikkeen presidenttiehdokas.

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa?

– Lännen strateginen pitkäjänteisyys; Suomen NATO-rooli, jossa mukana yli kolmen prosentin puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ja Venäjä geopoliittinen vihamielisyys.

– Suomi tarvitsee kansallisen turvallisuuden strategian. Turvallisuus lähtee aina varautumisesta – ei siksi että kaipaisimme sotia, vaan siksi, ettemme niihin ikinä joutuisi. Venäjän uhkaan herääminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikkiin taloudellisiin laskelmiin pitäisi lisätä kansallisen turvallisuuden näkökulma.

– Läntisissä instituutioissa, kuten Natossa ja Euroopan unionissa, tulee olla niin aktiivisesti mukana kuin voidaan. Suomen tehtävänä on pitää Ukrainan tukeminen aktiivisesti myös muiden maiden keskiössä.

Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana? 

– Venäjä tulee olemaan vihamielinen toimija pitkän aikaa. Ei kannattaisi ajatella Ukrainassa olevaa sotaa jonain yksittäisenä, eristettävissä olevana asiana.

– Seuraavan vuosikymmenen kuluessa yleisempi maailmanpoliittinen tilanne kehittynee huonoon suuntaan, ja samalla suunta Euroopassa on sotia suosiva. Perusdynamo on Venäjän pysyvämpi siirtyminen laajentumishakuisuuteen. Venäjälle halu muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä on piintymä, josta se ei pääse eroon. Tätä pakkomiellettä tukee Venäjän sisäisen järjestelmän logiikka, jossa vallassa pysyminen ei perustu kansan tahdolle, vaan väkivallan ja sorron oikeutukselle ja laajalle propagandakoneistolle.

– Lännen kollektiivinen pelote on kyllä paperilla musertava. Mutta Venäjän haaste ei ole katoava. Se väsyttää ja aiheuttaa sitä, ettei lännellä aina katse pysy pallossa. Suomen ja lännen pitää olla haasteeseen vastaamisessa pitkäjänteisiä. Venäjä saa myös tukea Iranilta ja Pohjois-Korealta ja taloudellista apua Kiinalta. Se saattaa kyetä siirtämään resurssejaan, ainakin jossakin määrin, muualle ja testata länttä siellä, missä se on heikko.

Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?

– Nykyinen perustuslaki on toimiva. En näe korkeimpien valtioelinten työnjaossa muutostarpeita.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?

Eduskuntavaalien ennenaikaisen määräämisen tulee ehdottomasti olla viimeinen mahdollinen keino, jotta saadaan yhteiskunnan poliittinen johto toimimaan. Kaikkien ratkaisuiden tulee olla ensisijaisesti eduskuntalähtöisiä.

Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkin sortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvän?

Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?

Nuorten mielenterveystyön tukeminen ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisyn merkityksen korostaminen arvojohtajana. Psykologian arvostus ja oppiaineen valinta myös aikoinaan ensimmäiseksi pääaineekseni pakottaa sanomaan, että perheiden, lasten ja nuorten hädän huomioiminen ja heidän auttamisensa oikea-aikaisesti vaikuttaa pitkällä tähtäyksellä monen tulevankin sukupolven henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?

Vanhusten arvostus yhteiskunnassa, lukuisten omaishoitajien merkityksen parempi konkreettinen tunnustaminen ja huomioiminen ja vanhusten yksinäisyyden ehkäisy – yksinäisyys aiheuttaa myös monia psykosomaattisia oireita sekä olemassa olevien sairauksien pahenemista.

Oma teemanne?

Puolustuksen, turvallisuuden ja huoltovarmuuden äänen pitää olla kaikissa pöydissä, joissa suunnitellaan ja päätetään kansamme ja maamme tulevaisuudesta. Puolustukseen olisi varattava kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mika Aaltolan mielestä Suomi on vapaa, verrattain tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maa, jonne syntymisestä voimme olla kiitollisia ja ylpeitä.

Mika Aaltolan mielestä Suomi on vapaa, verrattain tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maa, jonne syntymisestä voimme olla kiitollisia ja ylpeitä.

Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa?

– Kulttuuri on keskeinen elementti henkisessä huoltovarmuudessa ja sen elinvoimaisuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska se on myös turvallisuuskysymys, joka on presidentin toimialaa. Itselleni tärkein kulttuurikysymys ovat kansalliset perinteet, musiikki ja taide ja arkeologia.

– Olen harrastelija-arkeologi, ja mitä muuta arkeologia on kuin kulttuurien muutosmatkan tutkimusta – se tuo minulle paljon iloa.

Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?

– On edelleen melkoinen lottovoitto syntyä Suomeen. Ilmaisu heijastaa kiitollisuutta ja arvostusta Suomen turvallisuutta, yhteiskunnan vakautta, koulutusmahdollisuuksia ja luonnon puhtautta ja kauneutta kohtaan. Suomi on vapaa, verrattain tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maa, jonne syntymisestä voimme olla kiitollisia ja ylpeitä.

– Suomalaiset ovat vastuuntuntoinen sekä ahkera kansakunta. Olemme nykyaikainen hyvinvointia ja turvallisuutta tuottava valtio, jolla on vahva kansallistunne. Meillä on kaikki mahdollisuudet saavuttaa uudessa ajassakin vakaa ja vankka asema.

– Yksilön kokemus elämästä Suomessa voi kuitenkin tietenkin vaihdella riippuen esimerkiksi taloudellisista, sosiaalisista ja henkilökohtaisista olosuhteista.

Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne? Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista? Perustelkaa lyhyesti?

– Sauli Niinistö ja Martti Ahtisaari.

– Jenni Haukio, joka on jatkanut presidentin puolisona akateemista uraa, väitellyt tohtoriksi ja kirjoittanut ja tukenut itselleen merkityksellisiä hankkeita, sekä maan äidiksikin kutsuttu Kaisa Kallio, joka arkielämän haasteet tuntien perusti vuonna 1950 Kauniaisiin Kaisan­kodin naisille, jotka ”elämän vaikeuksista ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipasivat tervehtymistä ja sielunrauhaa”.

Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheen kansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa? 

Suomi on Naton täysivaltainen jäsen. Olemme turvassa ja samalla itsenäistymisestä alkanut pitkä matkamme länteen on saanut päätepisteensä. Olemme nyt siellä, jonne olemme aina arvojemme ja ihanteidemme osalta kuuluneet. Vaikeista ajoista huolimatta meillä on historiallinen hyvä mahdollisuus valjastaa voimavaramme suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Meillä on myös vankka kansallistunne, jonka merkitystä ei tule väheksyä osana uuden ajan kansainvälisen sekä länteen kuuluvan Suomen rakennusta. Suomen ei silti tule upota menneisyyteensä. Tie vie eteenpäin.

Turvallisuus lähtee aina varautumisesta – ei siksi että kaipaisimme sotia, vaan siksi ettemme niihin ikinä joutuisi. Maanpuolustus on peruskallio, jonka on oltava kunnossa kaikissa olosuhteissa. Ensiarvoisen tärkeää on myös hoitaa suhteitamme läntisiin liittolaisiin Naton ja Euroopan unionin piirissä.

Venäjää emme voi unohtaa, vaikka mielellämme muihin maailman huoliin haluaisimmekin keskittyä. Emme kuitenkaan elä dialogin tai siltojen rakentamisen aikaa. Uhmakkuus on kenties hyvä renki, muttei sekään ole hyvä isäntä. Dialogin tai uhmakkuuden sijaan Venäjän suhteen on oltava suoraselkäinen ja selkeä, sinisilmäisyyden aika on ohi. Niin kauan kuin Venäjän jatkaa sotaansa Ukrainassa tai uhmaa maailman vapaita kansoja konfliktinhakuisesti, on meidän oltava määrätietoisen valppaita.

Toivotan kaikille onnellista, vakaata ja turvallista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

MATTI PULKKINEN

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?