Alexander Stubb: ”Suomeen syntyminen on yhä lottovoitto”

Presidenttiehdokas Alexander Stubb sanoo, että Suomi on geopoliittisesti kiinnostavampi kuin koskaan aiemmin. (Kuva: Jussi Ratilainen)

Presidenttiehdokas Alexander Stubb sanoo, että Suomi on geopoliittisesti kiinnostavampi kuin koskaan aiemmin. (Kuva: Jussi Ratilainen)

Alexander Stubb, 55, työskentelee Euroopan yliopistoinstituutin (EUI) School of Transnational Governance -keskuksen johtajana sekä professorina Firenzessä. Hän on ensimmäistä kertaa mukana presidentinvaalissa. Stubb on Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokas. Stubb on toiminut kansanedustajana ja pääministerinä. Hän on ollut Kokoomuksen puheenjohtajana.

 Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa? 

– Ensimmäinen mahdollisuus on siinä, että Suomen kuuluu ottaa paikka Naton ytimestä. Rakennamme seuraavien vuosien aikana uusia käytäntöjä ja toimintamalleja.

– Toinen mahdollisuus on siinä, että Suomi on geopoliittisesti kiinnostavampi kuin koskaan aiemmin. Tämä antaa Suomelle mahdollisuuden olla kokoaan suurempi jälleen kerran.

– Haaste on siinä, että maailmanpolitiikka on murroksessa, ja itänaapurimme on hyökännyt aggressiivisesti Ukrainaan.

Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana? 

Meidän tulee lähteä siitä, että Venäjä tulee olemaan eristettynä lännestä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. On hyvin todennäköistä, että Venäjän seuraava johtaja on Putin tai Putinin kaltainen.

Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?

Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Voi olla, että jossain vaiheessa Nato ja EU-käytäntöjä on tarkasteltava, mutta sen aika ei ole nyt.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?

– En lähde spekuloimaan tällä kysymyksellä.

Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkin sortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvän?

Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?

– Toivoisin, että pystyisin kannustamaan suomalaisia nuoria uskomaan tulevaisuuteen ja Suomeen. Vaikka tähän aikaan liittyy paljon huolta ja epävarmuutta, aina kannattaa pysähtyä miettimään isoa kuvaa faktojen kautta. Ihmiskunnalla menee paremmin kuin koskaan vaikka haasteita riittää. Toivottomuudelle ei kannata antaa sijaa. Ihmiskunta on ratkaissut monta ongelmaa menneisyydessä ja niin teemme tulevaisuudessakin.

Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?

Haluaisin Suomen olevan maa, jossa kaikki kansalaiset ovat tasa-arvoisia iästä riippumatta. Meillä ei ole varaa maana jakautua nuoriin ja vanhoihin tai kaupunkeihin ja maaseutuun. Presidenttinä haluaisin korostaa sitä, että seniorit ovat merkittävä voimavara yhteiskunnassa.

Oma teemanne?

Olen huolissani keskustelukulttuuristamme. Siitä puuttuu toisen kunnioittaminen, vuoropuhelu. Presidenttinä haluaisin olla yhdistävä tekijä ja edistää keskustelukulttuuria sekä korostaa empatian merkitystä. Haluaisin perustaa presidentin keskustelufoorumin, jossa voitaisiin keskustella vaikeistakin asioista kasvotusten eri puolilla maata. Yhteisen sävelen löydämme parhaiten keskustelemalla ja kuuntelemalla. Yhteiskuntamme tärkein liima on luottamus. Sitä meillä ei ole varaa menettää.

Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa?

– Haluaisin korostaa kulttuurin roolia henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä, henkisenä huoltovarmuutena. Kulttuurin rooli Suomen kansallisen identiteetin vahvistajan historian saranakohdissa, kuten 1900-luvun alussa on ollut korvaamaton. Kulttuuri on yhdistävä tekijä.

Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?

Suomeen syntyminen on yhä lottovoitto. Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmassa. Olemme kaikilla mittareilla mitattuna yksi maailman parhaista maista. Lupaan tehdä töitä sen eteen, että Suomi pysyy yhtenä maailman parhaista maista jatkossakin.

Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne?

Risto Ryti ja Martti Ahtisaari. Risto Ryti uhrasi vapautensa Suomen puolesta. Martti Ahtisaari on yksi historian merkityksellisimmistä rauhanvälittäjistä.

Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista? Perustelkaa lyhyesti?

– Tasavallan presidentin puolisoista kukin tekee tehtävästä oman näköisensä. En halua lähteä vertailemaan heitä.

Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheen, kansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa?

– Maailmassa myllertää mutta Suomi kansakuntana selviää aina. Olemme selvinneet kaikista historian sarakohdista, ja niin myös tällä kertaa. Se on pienen ja sinnikkään kansakunnan elinehto. Lähtökohtana on, että me teemme sen yhdessä ja yhtenäisenä.

MATTI PULKKINEN

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?