”Stipendi ei ole vain taloudellinen investointi yksilöön, se on investointi parempaan ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan” – nämä nuoret saivat Tunkelon säätiön opiskelijastipendit

Tunkelon säätiö, stipendit
Tunkelon säätiön myöntämät opiskelustipendit jaettiin Västilän Voimantalolla joulun jälkeen. Stipendin sai 53 nuorta, joista suuri osa tuli henkilökohtaisesti ottamaan stipendin vastaan. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Tunkelon säätiö jakoi ennen vuoden vaihtumista opiskelustipendit Längelmäen alueelta kotoisin oleville nuorille. Tällä kertaa stipendi myönnettiin 53 henkilölle ja apurahojen kokonaissumma oli 75 000 euroa.

Opintoapurahoja säätiö on jakanut vuodesta 1959 lähtien Längelmäeltä kotoisin oleville nuorille ja vuosittain niitä on jaettu noin 60 nuorelle.

Apurahaa on haettava lokakuussa ja sitä voi hakea peruskoulun jälkeen suoritettavia opintoja varten. Esimerkiksi lukio-opintoihin stipendi on mahdollista saada kolme kertaa.

– Korkeakoulututkintoa suorittava nuori voi saada stipendin enintään viitenä opiskeluvuotenaan. Niiden lisäksi opiskelija voi vielä hakea valmistumisstipendiä, joka maksetaan valmistuneelle tutkintotodistusta vastaan, kertoo säätiön asiamies Lauri Tunkelo.

Yksi stipendin saajista oli Turussa bio- ja kemiantekniikkaa opiskeleva ja insinööriksi valmistuva Riikka Erkkilä. Hän piti kiitospuheen kaikkien stipendin saajien puolesta.

– Suuret kiitokset Tunkelon säätiölle siitä, että se tunnistaa koulutuksen ja osaamisen arvon yhteiskunnassamme. Säätiön omistautuminen oppimisen tukemiseen ja stipendien myöntäminen opiskelijoille ei ainoastaan mahdollista unelmien tavoittelua, vaan myös vahvistaa uskoamme tulevaisuuteen, Erkkilä totesi.

Erkkilä jatkoi koulutuksen olevan avain menestykseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Tunkelon säätiön myöntämä stipendi ei hänen mielestä helpotakaan pelkästään opiskelijoiden taloudellisesta taakkaa. Se on myös voimakas viesti siitä, että yhteiskunta uskoo nuoriin ja heidän potentiaalinsa.

– Stipendi ei ole vain taloudellinen apu, vaan se on myös symboli tuesta, joka rohkaisee meitä jatkamaan eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Se ei ole vain taloudellinen investointi yksilöön, vaan se on investointi parempaan ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. Uskon, että me käytämme stipendit parhaalla mahdollisella tavalla ja toimimme osaltamme tulevaisuudessa sillanrakentajina uusille sukupolville, Erkkilä lupasi.

Tunkelon säätiö, stipendit
Kirsti Kontio-Ollila luki tilaisuudessa kirjeen, jonka Eemil Tunkelo oli kirjoittanut kotiväelleen Längelmäelle olleessaamn koulussa Tampereella. Kirjeessä hän muun muassa kertoi kotiin, että oli sovitusti neuvotellut orikaupasta Ahlgrenin kanssa, mutta Ahlgren ei enää ollut kiinnostunut hevosen ostamisesta. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Koulunkäynti ja opiskelu olivat Tunkelon perheessä suuressa arvossa

Tunkelon säätiö on perustettu Viivi ja Eemil Tunkelon testamenttaamista varoista. Heistä Eemil Tunkelo kuoli vuonna 1953 ja Viivi Tunkelo vuonna 1959. Apurahojen jakotilaisuudessa Tunkelon talon nykyinen omistaja Kirsti Kontio-Ollila kertoi muistavansa Tunkelot Längelmäen maisemien lisäksi myös heidän Helsingin asunnoltaan.

– Meidät viisi sisarusta kutsuttiin säännöllisesti Viivi ja Eemil Tunkelon kotiin. Eemil-eno tuli tervehtimään eteiseen, jonka jälkeen hän vetäytyi kirjastotyöhuoneeseensa jatkamaan omia töitään. Hän ei tullut seurustelemaan lasten kanssa, mutta Viivi-tädin kanssa pelasimme koronaa ja joskus jopa korttia.

Eemil Tunkelo oli Kontio-Ollilan isoäidin vanhin veli. Vuonna 1870 syntyneenä hän oli Kontio-Ollilan isoäitiä 20 vuotta vanhempi.

Eemil Tunkelon äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen vuonna 1879. Isä ja tuleva valtiopäivämies Elias Tunkelo avioitui toisen kerran Längelmäen ensimmäisen pätevöityneen kansakoulunopettaja Lydia Ahlgrénin kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, joista nuorempi on Kontio-Ollilan isoäiti.

– Koulunkäynti ja opiskelu olivat perheessä suuressa arvossa. Eemil Tunkelon isä arvosti opintoja erityisesti siitä syystä, että hän ei itse päässyt kuin opintien alkuun. Hänen isäpuolensa oli ollut sitä mieltä, ettei maanviljelijä mitään koulutusta tarvitse.

Elias Tunkelo kutsuttiinkin koulusta Hämeenlinnasta kotiin puolen vuoden opintojen jälkeen.

– Silloin hän oli vannonut, että kaikki hänen lapsensa tulevat saamaan niin paljon koulutusta kuin sitä tarjolla on.

Näin myös tapahtui. Kaikki hänen kuusi eloon jäänyttä lastaan, kolme tyttöä ja kolme poikaa, saivat kaikki parhaan mahdollisen koulutuksen.

Tunkelon säätiö, stipendit
Riikka Erkkilä piti kiitospuheenvuoron stipendin saajien puolesta. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Näkemyksiä Eemilillä oli jo nuorena poikana

Eemil Tunkelo aloitti koulunsa kiertokoulussa. Sitä pidettiin muun muassa Tunkelon talossa, mutta myös muualla Längelmäen pitäjässä. Sen jälkeen Eemil siirtyi Kirkonkylän kansakouluun ja oli jopa uuden äitipuolensa opissa muutaman vuoden.

11-vuotiaana Eemil oli siirtynyt Tampereelle yläalkeiskouluun, josta hän kirjoitti kirjeitä kotiväelleen. Kontio-Ollilan mukaan muun muassa Eemilin Tampereella 2. päivä syyskuuta vuonna 1881 kirjoittama kirje osoittaa, millainen suurten visioiden mies hän oli jo 11 vuoden ikäisenä.

– En voi kuvitella, että omilla lapsillani olisi 11-vuotiaana ollut lähelläkään sellaisia visioita, joita Eemil-pojalla oli sen ikäisenä. Silloin 1800-luvun lopulla kirjeen kirjoittaminen oli myös ainoa väline viestittää asioita, ja Eemil kirjoittaakin kotiin aika huikeita asioita. Hän tarkkailee ympäristöä ja sen aikaista yhteiskuntaa sekä kertoo niissä myös koulunkäynnistään.

Kyseisessä kirjeessä Eemil Tunkelo muun muassa kertoi saaneensa juuri kuukausitodistuksen. Hän kuvailee sitä keskinkertaiseksi, vaikka numerot olivat uskonnossa 8, suomessa, maantieteessä, laskennossa, historiassa ja kirjoituksessa 9 sekä latinassa 10.

Kirjeessään hän antoi myös kotiväelleen neuvon ottaa kirjekuorista talteen kaikki vanhat postimerkit.

– Niitä ostetaan ulkomailta varsinkin halukkaasti. Sieltä löytyy suuria kauppahuoneita niitä varten. Sanotaan, että esimerkiksi Suomen postimerkeistä maksetaan 10 markkaa tuhannelta postimerkiltä, Eemil Tunkelo kirjoitti.

Tampereelta Eemil Tunkelo siirtyi Hämeenlinnan lyseoon ja kirjoitettuaan sieltä ylioppilaaksi hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa. Yliopisto oli myös hänen viimeinen työpaikkansa, missä hänellä oli ensin ylimääräinen professuuri ja henkilökohtainen apulaisprofessorin paikka.

Tunkelon säätiö, stipendit
Stipendejä jakoivat Tunkelon säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tunkelo (taaimpana) ja asiamies Lauri Tunkelo. Kirsti Kontio-Ollila ojensi mukaan myös Längelmäen historiikin. – Säätiön talous on siinä kunnossa, että avustuksia pystytään jakamaan myös jatkossa, Timo Tunkelo vahvisti. Kuva: Jaana Ala-Lahti

”Käyttäkää lahjojanne monipuolisesti”

Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto nosti tilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa esiin, kuinka köyhästä Suomesta on tullut yksi maailman menestyneimmistä kansakunnista. Yhdeksi kiistattomaksi menestyksen avaimeksi hän mainitsi koulutuksen.

– Koulutusta oli ennenkin, mutta vuonna 1921 tuli oppivelvollisuus. Kaikki lapset ja nuoret kävivät koulun, oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Peruskoulu, lukio ja korkeakoulutus ovat maksuttomia. Koulutukseen panostaminen on ollut selkeästi yksi Suomen menestyksen avaimista.

Kuusisto myös muistutti, että pienenä kansakuntana Suomella ei ole varaa hukata kenenkään osaamista. Hänen mukaansa Tunkelon säätiössä tämä oli ymmärretty jo sen perustamisvaiheessa.

– Säätiö on tunnistanut, että opiskelu on tärkeää niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Opiskelu avaa uusia ovia mahdollisuuksiin, haasteisiin, kokemuksiin ja kehittää ajattelua ja luovuutta. Koulutus on asia, jonka avulla nuori saa tarvittavat välineet tavoitella omia unelmiaan, Kuusisto sanoi.

Seurakuntapastori Sanna Loimusalo Jämsän seurakunnasta kehotti puolestaan stipendin saajia käyttämään lahjojaan monipuolisesti.

– Toisaalta muistakaa omat rajanne, ihmisen rajat. Olkaa armollisia itsellenne ja toisillenne. Vaikka nyt mielessänne olisikin ne Eemil Tunkelon erinomaiset arvosanat, niin kyllä se vähän vähempikin riittää. Pitäkää huolta itsestänne, levätkää, virkistykää ja tehkää mukavia asioita, hän opasti.

Längelmäkiläisten opiskelijoiden lisäksi Tunkelon säätiö tukee Suomen Kirkon Sisälähetysseuraa, jonka toiminta on nykyisin Kirkkopalvelut ry:ssä sekä kristillissosiaalista toimintaa. Muun muassa Jämsän seurakunta on saanut säätiöltä avustusta Länkipohjan iltapäivätoimintaa varten.

Stipendin saivat:

  • Sampsa Aaltonen
  • Santeri Aaltonen
  • Elli Andersson
  • Miia Eeli
  • Riikka Erkkilä
  • Tuomo Heinonen
  • Karoliina Helpiölä
  • Kerttu Hirvonen
  • Miina Hovinen
  • Jussi Hämelahti
  • Iiro Jaakkola
  • Iida Karjalainen
  • Sara Karjalainen,
  • Tero Karppanen
  • Aaro Kirjasniemi
  • Lauri Kivinen
  • Laura Kortesmaa
  • Roosa Kortesmaa
  • Mara Kotaneva
  • Hanna Laurila
  • Heli Luhtamaa
  • Jussi Lähdesmäki
  • Milla Mikkola
  • Erika Naapila
  • Lauri Naaralainen
  • Venla Naaralainen
  • Reetta Nieminen
  • Elli-Lotta Ouni
  • Jenna-Niina Ouni
  • Iida Ouninen
  • Pekka Peltola
  • Teemu Peltola
  • Tuomas Peltola
  • Jessica Pärssinen
  • Juuli Pääkkönen
  • Noora Rajala
  • Jere Reimers
  • Anni Rempsu
  • Elias Salkolahti
  • Siiri Salkolahti
  • Kaapo Salminen
  • Sara Salminen
  • Loviisa Siren
  • Korppi Solala
  • Juuso Solin
  • Topias Suosaari
  • Elisa Syvänen
  • Leevi Tuominen
  • Eero Uusitalo
  • Salla Uusitalo
  • Veeti Virta
  • Eetu Virtanen
  • Emma Virtanen
Tunkelon säätiö, stipendit
Tunkelon säätiön asiamiehenä toimii Lauri Tunkelo. Kuva: Jaana Ala-Lahti
Tunkelon säätiö, stipendit
Säätiön stipendit jaettiin nyt ensiimäisen kerran Västilän Voimantalolla. Tilaisuuteen oli tultu paikalle myös koko perheen voimin. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Leave a Comment