Ilmaston suojelu ja kehitys – kirjoittajan mukaan alkuvuoden kireistä pakkasista ei pidä vielä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä

Maapallon ilmakehä ympäröi meitä 6–10 kilometrin paksuudella. Siinä on suojeltavaa kylliksi.

Toisaalta ilman sitovia todisteita hiilidioksidin ja lämpenemisen suhdetta ei voi nimittää korrelaatioksi, koska hiilidioksidin vaikutus on toistaiseksi uskomuksen varassa. Siispä hengitetään raikasta ilmaa ja odotellaan kevättä.

Suomen osuus ilmaston suojeluun ja sen pilaantumiseen on häviävän pieni. Se saadaan näyttämään suurelta, kun hiilipäästöjen määrä jaetaan väkiluvulla. Menetelmän naurettavuus näkyy esimerkiksi siinä, että tämä laskutavan mukaan kiinalaisilla on vähemmän päästöjä kuin suomalaisilla.

Ilmaston pilaamisesta on laadittu eurooppalaisille rangaistuksia, mutta niitä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden on toivottu alenevan.

Viima vuonna Euroopan Unioni lohkaisi satojen miljardien koheesiorahastostaan toistasataa miljardia euroa ympäristönsuojeluun pitkin Eurooppa.

Aikaisemmin näitä rahoja on huvennut muun maussa Espanjan tiestön rakentamiseen, joista on muistona kesken jääneet siltatyömaat. Olisi siitä voinut muutamia satoja miljoonia euroja liietä Suomen tiestön ylläpitoon.

Alkanut vuosi on ainakin aluksi täällä pohjoisessa ollut normaalia kylmempi. Jopa ennätyskireitä pakkasia on mitattu Ruotsin Lapissa.

Ei yksi pääsky kesää tee ja sama varmaan koskee yhtä vuotta ilmakehän kehityksessä. Katsotaan vuosi loppuun ja vertaillaan tilannetta sitten.

Eelis Pulkkinen

geologi

Orivesi

Leave a Comment