Sanna Marinin hallituksen nimittämä Suomen luontopaneeli julkaisi mietintönsä joulukuun alussa ja vaati Petteri Orpon hallitukselta luontokadon pysäyttämiseksi enemmän konkreettisia toimia.
Ensimmäisen mietintönsä luontopaneeli oli julkaissut jo syksyllä 2021. Siinä oli kiinnitetty huomio muun muassa istutustaimikoiden heikkoon tasoon. Vain yksi kolmannes oli kestänyt kriittisen tarkastelun. Lausunnosta huolimatta muutosta ei ole tapahtunut.
Historiasta tiedämme, että 1960-luvulla metsäalan koulutusta muutettiin. Uusoppineiden myötä tuli metsien aukkohakkuut, yhden puulajin puupellot ja soiden laajamittainen ojitus. Vuonna 1967 tuli uusi yksityismetsälaki (”pakkolaki”): sen jälkeen muut paitsi metsänomistaja itse päättivät, mitä metsänomistajan metsässä tehdään.
2000-luvun alussa havaittiin, että ”metsään on menty”. 49 metsämaaperätutkijaa julkaisi vuonna 2016 kirjan Metsän salainen elämä. Vuonna 2017 Helsingin yliopiston Viikin koeaseman metsämaaperätutkija kertoi Aamulehden haastattelussa: ”Kokonainen maailmankaikkeus piilee metsiemme maaperässä”. Tämä oli helppo uskoa, kun oli lukenut edellä mainitun kirjan.
Vuonna 2019 13 tutkijaa julkaisi kirjan: Elämää maan kätköissä. Kirja keskittyy pelkästään maaperäeliöihin ja niiden merkitykseen koko ekosysteemin olemassaoloon. Kirjan viimeiseen lauseeseen on kiteytetty kaikkein oleellisin asia: ”Mikään ei toimi ilman maaperän ahkeraa hajottajakansaa, pitäkäämme siitä hyvää huolta”. Uusoppineiden suositus vuodelle 2024 on, että aukko pitää mätästää ennen taimien istutusta, tai älä istuta muokkaamattomaan maahan.
Akkuteknologia kehittyi, sen myötä uusi menetelmä taimien istutukseen tuli mahdolliseksi. Uudessa menetelmässä maahan porataan vain reikiä ja niihin istutetaan taimet. Poraa pyörittää akkuporakone.
Uusoppineita kokeilu ei kiinnostanut, ei myöskään sellunkeittäjiä. Mutta aktiiviset yksityismetsänomistajat kiinnostuivat. Kokemusta on kertynyt kahdeksan vuoden ajalta, riittävästi eri puolilta Suomea.
Siihen tukeutuen uskaltaa sanoa: Metsänomistaja, älä mätästä, älä riko maata yhtään enempää, kuin taimipaakun koko vaatii, sillä se mitä puiden juurien tasolla tapahtuu, on kaiken A ja O.
Maaperän luontokato ei ehkä kokonaan pysähdy, raskaiden koneiden vuoksi, mutta vesistökuormitus varmasti vähenee.
Seppo Rantakallio
Kirjoittaja on kehittänyt poraistutusmenetelmän