Isänmaallisten perinteiden vaaliminen on reserviupseerikerhon ykkösjuttu – joulukaan ei oikein tule ilman kunniavartiota, jossa Heikki Salo on ollut mukana yli 50 kertaa: ”Sen olen huomannut, että joka siinä kerran on ja sen kokee, haluaa yleensä tulla toistekin”

Perinteiden vaaliminen on tärkeää Juupajoen reserviupseerikerhossa. Itsenäisyyspäivänä osallistuttiin lippukulkueeseen, jouluaattona kunniavartioon. Heikki Salo (vas.) on ollut jouluaaton kunniavartiossa vuodesta 1969. Myös Jussi Uusi-Rauvalle, Aku Mäkelälle ja Heikki Hämylälle jouluaaton kunniavartio on tärkeä jouluperinne. Kuva: Heli Rahkonen

Juupajoen reserviupseerikerhossa paikallinen veteraaniperinnetyö on tärkeässä ja keskeisessä roolissa, korostaa puheenjohtaja Aku Mäkelä.

Seuraavan kerran tätä perinnetyötä tehdään jouluaaton kunniavartiossa sankarihaudalla. Juupajoen reserviupseerikerhon hallituksen jäsenistä Heikki Salo on ollut jouluaaton kunniavartiossa yli 50 kertaa.

– Olen ollut jouluaaton kunniavartiossa vuodesta 1969. Yksi vuosi on jäänyt välistä, koska olin kipeänä, Salo kertoo.

Vuosikymmenien aikana hän on saanut seurata väkeä ja kynttilämerta hautausmaalla, mutta ehtinyt kokea myös monenlaiset joulusäät. Salolle kunniavartiosta on muodostunut tärkeä ja arvokas perinne, jota ilman joulu ei tule.

– Kyllä se jouluun kuuluu.

Pari ja kellonaika vakiintuneet

Salo kertoo, että kahden tunnin vartioaika toteutetaan puolen tunnin vuoroissa.

– Kellonaika on vakiintunut sattumoisin niin, että olen ollut viime vuodet aloittajana. Sinänsä se on aika sama, mikä vuoro se on, Salo miettii.

Viime vuodet myös pari on pysynyt samana.

– Olemme Vihusaaren Pertin kanssa olleet jo kymmenkunta vuotta, ja varmaankin samalla parilla jatketaan. Ei siinä mitään tavoitetta ole, mutta se tuppaa vakiintumaan.

– Sen olen myös huomannut, että joka siinä kerran on ja sen kokee, haluaa yleensä tulla toistekin, Salo toteaa.

Ajankohta aikaistunut

Jouluaaton kunniavartiossa pukeudutaan lumipukuun, joka vaihdetaan päälle kirkon tiloissa. Sen alle varataan säänmukainen varustus.

– Maaseudun mies tietää kyllä, miten pukeutua, kun on puoli tuntia ihan paikallaan. Joskus on satanut vettäkin. Se on kovan tuulen kanssa melkein pahempi kuin pakkanen. Mutta tämä kaikki on pientä siihen verrattuna, mitä he ovat kokeneet, joiden kunniaksi tätä tehdään, Salo painottaa.

Hän havainnollistaa, että ensimmäinen kunniavartion pari marssii kirkosta muistomerkille, pysähtyy ja tekee kunniaa asennossa. Tämän jälkeen he kiertävät paikoilleen.

– Kun seuraava pari tulee, he tekevät samanlailla ja kiertävät sitten sen parin taakse, joka on lähdössä, ja ilmoittavat, että ottavat vartion vastaan.

Juupajoella kunniavartio alkaa iltapäiväkolmelta. Tätä Salo pitää liian aikaisena, mutta ymmärtää, että käytäntö on sovitettu kirkonmenojen ja ihmisten liikkumisten mukaan. Salo muistelee aikaa, jolloin kunniavartioon asetuttiin vasta iltakuudelta.

– Päivänvalossa ei oikein vielä tunnu jouluillalta. Tunnelma olisi aivan pimeässä paljon rauhallisempi.

Pieni, mutta aktiivinen

Jouluaaton kunniavartioon, kuten myös esimerkiksi itsenäisyyspäivän lippukulkueeseen, tarvitaan paikalle Juupajoen reserviupseerikerhosta neljä vapaaehtoista, laskee puolestaan Heikki Hämylä.

Jouluaaton kunniavartiossa reserviupseerikerho on yhdessä Juupajoen reserviläisten kanssa. Yhteistyötä tehdään muutenkin enenevässä määrin, kuten myös reserviupseerikerhojen kanssa piirin ja liiton tasolla.

Yhteistyöllä mahdollistetaan muun muassa aktiviteetteja ja koulutuksia laajemmin kuin omassa yhdistyksessä, jossa aktiiviporukka on laskettavissa melkeinpä yhden käden sormilla.

– Kokoonsa nähden meillä on aktiivinen yhdistys, ja jäsenmääräkehityksemme on ollut viime vuosina positiivinen. Toivomme, että jos on joku side Juupajokeen ja on reservin upseeri tai evp, liittyisi mukaan. Haluaisimme, että Juupajoella kasvaisi uusia, nuoriakin reserviupseereita meille jäseniksi tai aktiivisiksi toimijoiksi, Aku Mäkelä toivoo.

Hän kertoo, että Juupajoen reserviupseerikerholla on ollut toimintaa sotien jälkeisistä ajoista lähtien. Virallisesta järjestäytymisestä tulee muutaman vuoden päästä kuluneeksi 60 vuotta. Väliin mahtuu myös hiljaisempia vuosia.

– Tuolloinkin kunniavartiot ja muu keskeinen perinnetyö ovat toimineet. Vuosina 2016–2017 teimme ikään kuin uudelleen järjestäytymisen, jolloin muun muassa aktivoimme nettisivuja ja hankimme uuden lipun, Mäkelä selvittää.

Maanpuolustushenkeä vaalitaan

Reserviupseerikerhon väki on viime vuosina pistänyt merkille, että Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä toiminta on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta.

– Reserviläisliittoihin on liitytty nyt kovasti, Heikki Salo aloittaa.

– Myös reserviupseereissa on nähty historiallista kehitystä, Aku Mäkelä jatkaa.

Jussi Uusi-Rauva toteaakin, että perinnetyön ohella maanpuolustushenki on tärkeä agenda reserviupseerikerhon toiminnassa.

Tavoitteena on vaalia tervettä isänmaallisuutta, Mäkelä muotoilee.

– Me toimimme jäsentemme aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien, hän siteeraa yhdistyksen sääntökirjaa.

Mielellään reserviupseerikerhosta vastataankin myöntävästi, jos esimerkiksi kouluilta tulee pyyntöjä vaikkapa lipun nostoon, puheenvuoroihin tai toiminnan esittelyyn.

– Näin saamme tuettua hyvän maanpuolustustahdon ylläpitämistä myös nuoremmissa polvissa. Heillä ei välttämättä ole minkäänlaista kosketusta sotia käyneisiin henkilöihin, Mäkelä miettii.

Lue myös: ”Ymmärrämme sen tuskan, mitä ukrainalaiset kokevat naapurimaansa raakuuksien kohteena”, sanoi itsenäisyyspäivän juhlapuheen pitänyt Aku Mäkelä ja kehotti siirtämään Veteraanin iltahuudon sanat tuleville polville – lue tästä hänen puheensa sanasta sanaan

Juupajoen reserviupseerikerhon virallisesta järjestäytymisestä tulee pian kuluneeksi 60 vuotta. Kuva: Heli Rahkonen

Leave a Comment