Maantieteilijä Kirsi Oesch Pirkan kylien Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeesta tuuletti länkipohjalaisten ja Längelmäen kirkonkylän asukkaiden ajatuksia siitä, millaista tilastojen valossa elämä on näissä kylissä parinkymmenen vuoden päästä.
Länkipohjan seudun kyläyhdistyksen tilaisuudessa maalattiin kuulijoiden eteen erilaisia vaihtoehtoja siitä, miten maaseudulla asuminen kehittyy ilmaston lämpenemisen myötä.
Tällä hetkellä Länkipohjan postinumeroalueella on 168 asumatonta rakennusta.
– Nämä ovat sellaisia rakennuksia, joissa ei ole vakituista asumista tai ne ovat niitä asumuksia, joissa käydään kerran kesässä, mutta ne eivät ole kesäasuntojakaan. Näitä on noin 70 prosenttia tyhjistä asunnoista. Tärkeää on pitää vanhoista hiiltä sitovista rakennuksista huolta, että ne pysyvät kunnossa ja voidaan ottaa uudelleen käyttöön, toteaa Kirsi Oesch.
– Kesäasukkaita tällä alueella on todella paljon. Kesämökkejä alueella on peräti 701 kappaletta, joten jos haluaa tehdä bisnestä, niin kausiasukkaat ovat se oikea kohde.
Maalla asuvat haluavat asua omassa asunnossa. Omistusasunnossa asuvia on Länkipohjan alueella peräti 76 prosenttia.
Tyypillinen maalle haluava etsiikin vanhaa hirsirakennusta, jonka voi remontoida mieleisekseen. Lisäksi maata kaivataan ympärille, jotta eläinten pitäminen onnistuu Ja jos järvi on lähellä, on huippupaikka löytynyt.
– Ilmastonmuutoksen myötä varautumiseen tarvitaan kaivo, liesi, huussi, maakellari ja maata sen verran, että omavaraisuus on turvattu. Myös energian tuottaminen vaikkapa aurinkopaneelien, tuulivoiman tai energian varaamisen mahdollisuus akuston myötä turvaa elinmahdollisuuksia maalla. Ne, joilla on mahdollisuus elämiseen ja taidot selviytymiseen maaseudulla, ovat tulevaisuudessa vahvoilla, vinkkaa Kirsi Oesch.
Eläkeläisten iso määrä on myös hyvä asia
Suomalaisten ostovoima on kasvanut viime vuosina, ja tämä pätee myös länkipohjalaisiin. Tilastojen valossa ostovoiman kasvu on noin 33 prosenttia ja 260 euroa kuukaudessa.
– Tuloerot ovat kasvaneet. Kaupungeissa syntyy alueita, joilla on paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita, ja niitä alueita kaupunkien keskustoissa, joilla asuu hyvätuloisia. Erot maalla asuvien ja kaupungissa asuvien välillä ovat kasvaneet.
– Pitäisikin puhua monien tasa-arvokeskustelunäkökulmien lisäksi myös maalaisten syrjinnästä. Maalaiset tarvitsevat positiivista syrjintää. Maalla sidotaan hiiltä muun muassa metsissä ja pelloilla ja vaalitaan luonnon monimuotoisuutta, mutta isot kaupungit loistavat pohjasakissa. Tampereella täytetään järviä, kun maalla taas ei saa rantaan rakentaa, Oesch jatkoi.
Lue myös: Länkipohjassa ei vielä anneta periksi, vaikka katse jo hiukan Oriveden suuntaan kääntyi – kyläillassa koolla olleet hakivat yhdessä vaihtoehtoja, joiden avulla oma koulu saataisiin pelastettua
Länkipohjan 825 asukkaasta saatiin tarkkoja tilastotietoja. Vaikka pienten lasten määrä laskee kaikkialla Suomessa, eläkeläisten määrä sekä kirkonkylän että Länkipohjan asukkaissa on suuri.
– Tämä on hyvä asia, sillä monet eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä yhteisön eteen ja käyttää aikaansa yhteiseksi hyväksi. Lapsien määrä näyttää vähenevän, mutta tilasto ei ota huomioon muuttoliikettä.
Kirsi Oesch on hyvin perillä myös Länkipohjan koulun tilanteesta.
– Pirkanmaalla tilastojen mukaan koulussa on ollut keskimäärin 32 oppilasta, kun se on lakkautettu ja Orivesi on eniten kouluja lakkauttanut kunta 2000-luvulla Pirkanmaalla. Pitäisi kuitenkin miettiä myös lakkautusten ilmastovaikutuksia ja miettiä uusia mahdollisuuksia opetuksen toteuttamisessa. Tästä on esimerkkinä vaikkapa Eskolan koulukokeilu Kannuksessa.
– Koulujen lakkauttaminen ei ole järkevää muun muassa lasten edun kannalta, ilmastovaikutusten ja ajankäytön takia ja oman kyläidentiteetin rakentumisen kannalta, muistuttaa Kirsi Oesch.
Jos ilmastonmuutos toteutuu ennusteiden mukaan, on Suomeenkin tulossa paljon ilmastopakolaisia.
– Silloin mietitäänkin sitä, minne me saamme nämä kaikki lapset kouluun, jotta he oppivat kielen ja pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
”Maalla asuvat tuottavat vähiten päästöjä”
Kirsi Oesch kannattaa maaseudulla asuvien aktiivista vaikuttamista päätöksentekoon.
Kylien yhdistysten roolina voi olla tiedon välittäminen ja keskustelun avaaminen, ilmastotekojen aktivoiminen ja varautumiskyvyn kehittäminen.
– On todettu, että mitä kaupunkimaisempi asumus ja mitä korkeampi koulutus, sitä reilummalta nykyinen ilmastopolitiikka vaikuttaa. Ja taas toisin päin, maalla ei tunnu reilulta. Täällä sidotaan hiiltä muidenkin puolesta, varsinkin näin metsävaltaisella alueella kuin Länkipohjassa ja Längelmäen kirkonkylässä, mutta se ei tuota tuloja maaseudulle. Maalla asuvat tuottavatkin vähiten päästöjä, kiteyttää Kirsi Oesch.
Nekin suomalaiset, jotka tietävät ja tavallaan välittävät ilmastonmuutoksesta, eivät juurikaan muuta käytöstään. Kirsi Oeschin mukaan edessä olevan suuren muutoksen myötä myös suhtautuminen maalla asumiseen muuttuu parinkymmenen vuoden sisällä.
Tulevaisuuden epävarmuuden kiteyttikin Seppo Knuuttila.
– Monipaikkaisuus ja useassa paikassa asuminen on ehkä kokemus, joka vahvistuu. Tällaiset ajatukset, joita nyt esitetyssä Tuomas Kuhmosen ajattelussa näemme, kuvaavat nyt olemassa olevaa ajattelua. Näin voidaan näillä ehdoilla ajatella tänään. Tulevaisuudessa voi olla täysin uudenlaisia ajatuksia.
Tärkeintä onkin ennakointi ja varautuminen.
