Viimeinen yhteinen neuvonpito ennen kuin Jämsän kaupungin esittämät säästötoimenpiteet ja ensi vuoden talousarvio menevät päätettäviksi valtuustoon.
Tiivistetysti tästä ja koko kylän tulevaisuudesta oli kyse Länkipohjan seudun kyläyhdistyksen viime perjantaina järjestämässä kyläillassa. Tarkoituksena oli puristaa esiin vielä viimeisetkin ideat, joilla Länkipohjan koulun toiminta saisi mahdollisesti jatkoaikaa.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että Jämsän kaupunginhallitus on päättänyt 16. lokakuuta, että Länkipohjan koulun lakkauttamisprosessi käynnistetään. Päätöshän ei ollut yksimielinen. Valtuustossa asiaa ei vielä ole käsitelty ja näyttää myös siltä, että ainakaan seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa se ei ole esityslistalla, Jämsän kaupunginhallituksessa istuva länkipohjalainen Antti Lähdesmäki taustoitti paikalla olleille kyläläisille.
Sen sijaan seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa 11. joulukuuta Jämsän valtuusto kokoontuu päättämään kaupungin ensi vuoden talousarviosta eli tekemään linjauksia siitä, miltä kaupungin tulevaisuus näyttää.
Yhteistä keskusteluakin asukkaiden kanssa aiheesta on Jämsässä viritelty. Kaupunki on nimittäin järjestänyt kaksi kuntalaistilaisuutta, joissa on käsitelty kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa. Tavoitteena on, että vuosien 2024–2027 aikana kaupunki saisi säästettyä yhteensä 11 miljoonaa euroa.
– Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö Jämsän taloudellinen tilanne ole sellainen, että säästötoimenpiteitä tarvitaan. Me emme vain nyt täällä Länkipohjassa ole samaa mieltä kaikista esitetyistä säästökohteista, Lähdesmäki jatkoi.
Länkipohjan edustajilla on tällä viikolla edessään tapaaminen Jämsän elinvoimajohtajan, sivistysjohtajan ja konsernijohtajan kanssa. Juuri tuohon tapaamiseen kyläläisiltä toivottiin nyt lisäevästystä: voisiko jotain uusia, konkreettisia ratkaisuja löytyä, jotta koulu kylällä voitaisiin pitää.
Tunkelon säätiöltä voisi saada apua
Länkipohjan seudun kyläyhdistys oli jo itse selvittänyt, voisiko Tunkelon säätiö tukea Länkipohjan koulun lämmitysmuodon muuttamista esimerkiksi maalämpöön. Jämsän kaupungin kirjanpidon mukaan koulun lämmityskulut ovat nyt noin 50 000 vuodessa.
Kyläyhdistyksen mukaan säätiö on suhtautunut ehdotukseen alustavasti myötämielisesti. Toimenpiteenä se edesauttaisi koulun säilymistä kylällä ja turvaisi längelmäkeläisten lasten opetusta, joten tuki olisi myös säätiön sääntöjen mukaista.
Lue myös: Kaupunginhallitus teki päätöksen – Länkipohjan koulun lakkauttamisprosessi alkaa
Varsinaista muutoshanketta Tunkelon säätiö ei kuitenkaan voisi ottaa harteilleen, vaan se olisi jonkin yhdistyksen tehtävä. Kyläyhdistys ja säätiö selvittelevätkin asiaa vielä lisää. Hankaluutena on muun muassa se, että hankkeen toteuttaminen ei kävisi aivan käden käänteessä.
Sitä kylällä ei kuitenkaan haluta tapahtuvan, että koulun nyt suunnitellun kevään 2025 sulkemisajankohdan jälkeen rakennusta ei enää puolen vuoden kuluttua pidettäisi lämpimänä. Se olisi rakennukselle lopullinen tuomio.
Aiemmin kyläläiset eivät olleet saaneet selviä vastauksia siihenkään, mitä koululla oleville muille toiminnoille, kuten esimerkiksi kuntosalille ja päiväkodille, tapahtuisi koulun sulkemisen jälkeen.
– Kuntalaistilaisuudessa sivistysjohtaja sanoi, että valmistelu on sen mukaista, että kaikki toiminnot mitä koululla on, lakkaavat samalla kun koulu lakkaa, Pirkko Lindström sanoi.
Antti Lähdesmäki halusi vielä jättää pelivaraa. Hänen mukaansa kyse on sivistysjohtajan tulkinnasta, sillä esimerkiksi kuntosalin lakkauttamisesta ei ole tehty esitystä tai päätöstä. Sille ja koulun liikuntasalille kyläläisillä olisi käyttöä.
– Siitäkään ei vielä ole laskelmia, että millaisen säästön koulun sulkemissuunnitelma kaikkinensa toisi. Laskelmia tehdään kuulemma vasta sitten, kun lopulliset päätökset on tehty, Leena Lähdesmäki kertoi saaneensa vastaukseksi kuntalaistilaisuudessa.
Länkipohjan yhteensä 17 koululaisen tulevista kuljetuskustannuksista tieto oli kuitenkin saatu. Laskelmien mukaan kustannukset kasvaisivat nykyisiin verrattuna vain 17 000 eurolla vuodessa. Kyläillan väen oli vaikea uskoa, että laskelma voisi pitää mitenkään paikkaansa.
Kyläillassa pohdittiinkin, voisiko koulun tiloihin tulla uutta toimintaa tai siirtää sinne muita toimintoja ja palveluita, kuten esimerkiksi Länkipohjan kirjasto ja saada siten säästöjä pitkässä juoksussa.
– Koululla on myös hyvä keittiö. Rakennuksesta pitää tehdä monitoimitalo, johon esimerkiksi muutkin harrastuspiirit voisivat siirtyä, yleisöstä ehdotettiin.
Hallin sädekehästä uskottiin riittävän myös Länkipohjalle
Paikalla ollut väki toivoi, että Jämsä muistaisi, että elämää on myös Jämsän keskustan ja Himoksen ulkopuolella. Yhtenä merkittävänä asiana esiin nostettiin Hallin alue, jonne on todennäköisesti muun muassa hävittäjähankintojen ja Patrian investointien vuoksi tulossa runsaasti uusia työpaikkoja.
Tämän uskottiin tarkoittavan hyvää Hallin lisäksi Länkipohjalle.
– Ihmisillä on erilaisia elämisen ja asumisen tarpeita, joten väkeä tänne voisi olla tulossa. Meiltä pitäisi löytyä silloin tontteja ja asuntoja tarjolle. Tässä olisi kylienkin tiivistettävä yhteistyötään, mutta myös Jämsän kaupungin olisi huomioitava tämä markkinoinnissaan, Pirkko Lindström huomautti.
Samassa yhteydessä puheenaiheeksi nousi aivan Länkipohjan keskustan läheltä menevä junarata. Yhdeksi ehdotukseksi nousikin, että Länkipohjassa olisi oma lähijunapysäkki, joka tukisi muun muassa paikallisen teollisuuden kehittymistä.
Kuitenkin jo koulun olemassa olemisella on iso merkitys alueelle saatavan työvoiman kannalta. Muitakin toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, kuten asuntotonttien kaavoittamista hyville alueille.
– Koulun rooli työvoiman saannin kannalta on iso. Meillä on Länkipohjassa nyt noin 84 työntekijää. Silloin kun markkinat mahdollistavat, että me voisimme kasvaa, niin meillä on tahto kasvaa ja palkata lisää työntekijöitä. Työntekijöitä ei kuitenkaan muutenkaan ole kovin helppo saada eivätkä tällaiset kaupungin suunnitelmat sitä myöskään helpota, Jykin toimitusjohtaja Otto Sirén sanoi.
Kira Ryhti mietti, voitaisiinko Länkipohjan koulu saada edes osin pelastettua Juupajoen Kopsamon koulun mallilla eli tekemällä koulusta niin sanottu pienten oppilaiden koulu.
– Hyvän päiväkodin ja pienten aloituskoulun turvin Länkipohjaan voisi vielä saada lapsiperheitä, Ryhti arvioi.
Pelkästään Länkipohjan lapsilla ryhmä jäisi kuitenkin pieneksi ja toisaalta koululla on jo nykyisellekin oppilasmäärälle liikaa tilaa. Sitä pidettiin kuitenkin tärkeänä, että koulun ovet saataisiin jotenkin pidettyä auki.
– Vaikea koulua on saada uudelleen auki, jos se kerran suljetaan, Leena Lähdesmäki totesi.
Voisiko Länkipohjasta tulla osa Pirkanmaata?
Tuomo Heinonen nosti esiin, saisiko Jämsä syvennettyä yhteistoimintaa Oriveden suuntaan kouluasioissa. Tiedossa nimittäin oli, että kunta- ja maakuntarajan tuntumassa asuu perheitä, joiden lapsille päivähoito- tai koulumatka Länkipohjan suuntaan olisi lyhyempi kuin Orivedelle.
– Yhteistoiminta toimii Keski-Suomen alueella, mutta Oriveden kanssa se ei ole mahdollista. Ilmeisesti maakuntaraja on tässä niin suuri, Leena Lähdesmäki kertoi kuulleensa.
Lainsäädännöllistä estettä asialle ei kuitenkaan olisi. Arvio kuitenkin oli, että jokainen kunta haluaa pitää kiinni oppilaista saamistaan valtionosuuksista. Lisäksi kuljetuskustannukset jäisivät perheiden maksettaviksi, jos koulu on joku toinen kuin mikä lapsille on osoitettu.
Se illan aikana kuitenkin todettiin, että lasten edun kannalta kunta- ja maakuntarajat ylittävä yhteistoiminta olisi parannus muun muassa kuljetusmatkojen vuoksi. Tiedossa oli muun muassa, kuinka Orivedeltä Hirsilästä oppilaita käy nyt koulussa Juupajoella.
– Tässä on siis kyse enemmän päätöksiä tekevien halusta kuin muista esteistä, tiivisti Heinonen tuntemuksensa.
– Mitäs jos muutettaisiin maakuntarajan paikkaa? Olisiko Länkipohja houkutteleva alue Orivedelle? Se olisi raju ratkaisu, mutta sellainenkin vaihtoehto olisi olemassa. Sehän on selvää että niin Jämsän kuin Oriveden rakastajia Länkipohjasta löytyy, mutta historiallinen ja henkinen yhteys meillä olisi Pirkanmaahan, Heinonen vielä visioi.
Keskustelunaloitusta pidettiin hyvänä, mutta samalla muistutettiin, että asia ei ole vain kyläläisten käsissä.
– Molempien kuntien valtuustojen pitää olla asiasta yksimielisiä, jos tällaista osaliitosta tehtäisiin, muistutti Pirkko Lindström.
Sitäkin kyläilta jäi hiukan huvittuneena miettimään, kumpana kylänä elämä olisi lopulta auvoisempaa: Pirkanmaan vai Keski-Suomen peräkylänä.
