Pilalle menneet muffinssit vaihtuivat äitienpäiväkokeilun myötä näyttäviin kakkuihin – ”En olisi koskaan uskonut, että leipomisesta tulee se, mitä haluan tehdä”

Orivesiläinen Iina Mäntymaa toteuttaa juhlienjärjestäjän toiveiden mukaisia kakkuja kotikeittiössään. Hänen oma suosikkitäytteensä kakun väliin on vadelma-kinuskimousse. Vadelmakompotin hän oli valmistanut jo aiemmin, tässä vatkautuu kinuskimousse. Kuva: Heli Rahkonen

– En olisi koskaan uskonut, että leipomisesta tulee se, mitä haluan tehdä. Olen ihan oikeasti aina ollut sellainen, ettei minun ole kannattanut antaa tehdä edes muffinsseja, sillä nekin ovat menneet pilalle.

Näin sanoo orivesiläinen Iina Mäntymaa, joka noin vuosi sitten perusti toiminimen ja alkoi myymään kakkuja. Kokiksi kouluttautunut Mäntymaa tekee edelleen myös sijaisuuksia yhteiskoululla keittäjänä.

– Vielä ei voi ihan täysin siirtyä kakkuihin, mutta se on haave, oma pikku leipomo.

Tarina kakkuinnostuksen takana on kakuntekijäpiireissä varsin tuttu.

–  Olen aina vähän naureskellut näille omien lasten myötä -tarinoille, mutta niin kliseistä kuin se onkin, äitiyslomalla kaikki alkoi, Mäntymaa tunnustaa.

Ensin hän alkoi leipoa kaikkea mahdollista, alkaen sämpylöistä.

– Yhtenä äitienpäivänä sanoin miehelle, että nyt kokeilen tehdä kakun. Siitä tuli hirveä into, menin tilaamaan tavaraa ja rupesin tekemään kakkuja, Mäntymaa kertoo.

Kokiksi kouluttautunut Iina Mäntymaa on suurpiirteisempi ruokaa laittaessaan, kun leivonnassa hän noudattaa tarkemmin reseptikirjan ohjeita. Joskin muistaa ne jo pääsääntöisesti ulkoa. Kuva: Heli Rahkonen

Välillä yötöinä, mutta ei haittaa

Hän ei osaa oikein vieläkään sanoa, miten tässä nyt oikeastaan näin kävi.

– Ehkä leivonta oli osakseen ollut epämukavuusaluettani. Olin ajatellut, että teen ennemmin suolaista puolta, mutta jotain kävi, hän toteaa.

Tällä hetkellä hän odottaa aina kakkujen tekemistä malttamattomana ja ajattelee kesken päivän, että pääsisipä jo kakkujen pariin. Välillä kahden pienen lapsen äidillä menee yötöiksikin, mutta sekään ei haittaa.

– Nautin tästä niin paljon, etten osaa edes lopettaa.

Vaikka kyllä Mäntymaa ensin tarvitsi vähän rohkaisua, että uskalsi lähteä kakkujaan kauppaamaan. Kun mies tuli töistä kotiin, oli pöydässä aina kakkua. Mäntymaa naurahtaa, että tämä oli tietysti ihan kiva, mutta etteivät kaikki kakut kertyisi omalle vyötärölle, täytyi keksiä jotakin muutakin.

– Pitkään lähipiiri kannusti, että nyt alat myymään noita. Mutta olin että ei, en voi. Sitten mietin, että mitä menetettävää minulla on. Hyvinhän se on sitten ottanut tuulta alleen.

Iina Mäntymaa voitelee reunakelmun, joka tukee kakkua sen hyytymisen aikana. Kuva: Heli Rahkonen
Iina Mäntymaa valmistaa yhtä kakkua useampana päivänä. Jos tilauksia on paljon, hän saattaa tehdä pohjat jo valmiiksi pakkaseen. Täytön hän tekee yleensä päivää ennen kakun kuorruttamista ja koristelua. Kuva: Heli Rahkonen

Sittenkin sokerimassaa

Iina Mäntymaa myöntää, että hän on luonteeltaan sellainen, että tuppaa kieltämään ensin, mutta yrittää sitten kuitenkin.

– Olin myös sitä mieltä, että en tee koskaan sokerimassasta yhtään mitään, mutta nykyään käytän sokerimassaa paljon.

Sokerimassaa tarvitaan esimerkiksi fantasiakakuissa, joiden tekeminen onkin ihan Mäntymaan ykköshuvia.

– Olen enemmän fantasiakakkujen ystävä kuin perinteisten kermakakkujen. Parasta on, kun fantasiakakuissa voi olla ihan mitä vaan.

Mäntymaa uskaltaa jopa väittää, että vaikka maku on totta kai tärkeä, silti kakun ulkonäkö saattaa joskus olla juhlien järjestäjälle vieläkin tärkeämpi seikka.

– Ulkonäöltä odotetaan myös paljon. Kakun täytyy sopia juhlien teemaan, sanoo Mäntymaa. Hän on tehnyt eniten kakkuja ristiäisiin.

Kakuntekijä itse nauttii kaikkein eniten juuri koristeluvaiheesta. Se sopii pikkutarkalle piipertäjälle.

– Parasta on nähdä kakku valmiina, kun ensin on lähtenyt jauhoista ja munista ja yhtäkkiä edessä on valmis kakku. Minulla on tapana näyttää kakku aina myös asiakkaalle, kun hän tulee sitä hakemaan. On ihana nähdä se reaktio.

Ennen tuota hetkeä takana on kuitenkin monta työvaihetta ja paljon organisointia. Yleensä Mäntymaa tekee kakkua kolmena eri päivänä: pohjat yhtenä, täyttö toisena ja kuorrutus ja koristelu kolmantena.

Jos häneltä kysytään suosituksia täytteeksi, on vastaus vadelma-valkosuklaa tai kinuski-vadelma.

Iina Mäntymaa levittää kinuskimoussea täytekakun väliin. Kuva: Heli Rahkonen
Iina Mäntymaa nauttii saadessaan näpertää sokerimassakoristeita. Usein hänelle annetaan vapaat kädet toteutukseen. Tällainen valmistui hevimiehen syntymäpäiväkakkuun. Kuva: Heli Rahkonen

Piparkakku maistuu joulun kakuissa

Jouluna kakuntekijän omassa juhlapöydässä tarjoillaan mausteista porkkanakakkua joko appelsiini- tai sitruunamoussella.

Mäntymaa on pistänyt merkille, että piparkakkua näkyy nyt paljon joulun kakuissa: sekä pohjana juustokakuissa että moussena täytteessä.

– Kyllähän piparkakku kakkuun sopiikin, hän toteaa.

Glögijuustokakkujen Mäntymaa näkee pitävän pintansa joulusta toiseen, ja puolukka-kinuski makuparina kuuluu monen jouluun.

Sosiaalinen media on kakuntekijän aarreaitta, ja sieltä Mäntymaakin poimii vinkkejä ja ideoita omiin leivonnaisiinsa.

– Nyt tosi perinteisiä joulun makuja tvistataan jollain jutulla. Esimerkiksi tuunatut joulutortut ovat in. Niitä voi tuunata esimerkiksi karkilla, suklaalla tai suolaisella täytteellä. Olen nähnyt muun muassa kuusenmuotoon tehtyjä joulutorttuja ja vuohenjuusto-päärynä-täytteisiä.

Gluteenittomia kakkuja tilataan Iina Mäntymaan mukaan paljon. Laktoosittomia hän pyrkii tekemään kakuistaan automaattisesti. Kuva: Heli Rahkonen
– Aitoja kukkia toivotaan paljon kakkuihin, Iina Mäntymaa sanoo. Kuva: Iina Mäntymaan kotialbumi
Villeimpänä ja hauskimpana tähän mennessä tehdyistä kakuistaan Iina Mäntymaa pitää tätä Prime-kakkua. Juoma on tehty isomaltoosista, jota sanotaan myös kondiittorin sokeriksi. Kuva: Iina Mäntymaan kotialbumista

Leave a Comment