Oriveden palloilu-, myös yleisurheilukentän kehnous murehduttaa myös Fortunan puuhakasta, uutta puheenjohtajaa, toim.johtaja Esko Wall:ia; – Täällähän ei ole yhtään ainoata kenttää joka riittäisi täysimittaiseen jalkapalloiluun. Hirsilän syrjäinen kenttä on kooltaan niillämain, mutta sen sivuosan muutamat suorituspaikat tekevät palloilulle haittaa. Pappilankylän kenttää voisi helpolla avartaa normaaliksi, jos kunnalla olisi siihen halua.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Pääkenttä, v. 1927 tehty Suojan yksityinen kenttä on auttamattoman ahdas; rata vain 300 m, sillä neljä kiertävää rataa. Keskikenttä on kesäisin surkea voikukkapelto, täynnä moukarinläpiä. Jääkiekkokaukalon pitäjät sai nyt yhteiskoulun ja Fortunan kanssa yhteisvoimin, kun muuta keinoa ei ollut. Lepraan kaiketi jäädytetään harjoituskaukalo ja Vehkalahden koulun pihaan on opettaja Tauno Kaartonen jo pitkään koulupoikien avulla tehnyt oman luistinradan.
Kunnan tuki on niin vähäistä, että onkin ihmeteltävä, kuinka Orivesi on ylipäätään pitänyt yllä ”urheilupitäjän” mainettaan. Ei kunnan vaan yksityisten: seurojen ja intomielisten urheilunaisten ja -miesten harrastuksen turvin.
Palokunnan kentälle palloilukenttä
Paltanmäen juurella, sen ja yhteiskoulun välillä oli aikoinaan laaja sora-alue, ns. Palokunnan kenttä; markkina-, ja myöhemmin urheilualue, jolla mm. kultamitalimies Jonni Myyrä nakkasi keihäänsä silloin vielä maagisen 60 metrin rajan paremmalle puolelle. Myös Oriveden oma kuuluisuus Antero Kivi linkosi kiekkonsa siellä pitkälle.
Alueen sorapinta kuorittiin, kulkeutui rakennuksille ja teille. Kenttä hävisi. – Mutta Plaani on tulossa uudelleen: yhteiskoulu on tarvitsee tuhatpäiselle nuorten joukolleen liikuntatilaa, ja mistäpä lähempää ja mukavammin kuin tuosta naapurista, joka sitäpaitsi nyt on ostojen jälkeen koulun, ja peruskouluun siirtymsen jälkeen kunnan aluetta. Kuntakin saadaan mukaan – uskoo Esko Wall – ja parhaillaan punotaan suunnitelmia.
Alueelle tulee normaali pesäpallokenttä siten, että vast´ikään ostetun ns. Salosen pellon pintaa nostetaan metrin verran. Kotipiiri tulee uuden Tampereentien lähettyville, ja jääkiekkojen pallojen suojaksi tehdään verkkoaita. Kiinteän kaukalon etelä-, eli Kukkulan puoleinen laitama puretaan kesän ajaksi, muutoin jäävät laidat, samoin katsomopaikoilleen.
Kentän pintaan tulee sopiva sora-, tai muu peite, joka helppohoitoinen kesät, talvet.
Tätä suunnitelmaa pyritään jouduttamaan niin, että varsinaisiin töihin päästäisiin jo kevään korvalla. Omasta takaa olisi Fortunalla alan asiantuntijakin, rkm. Seppo Leppänen, kertoo Wall, joka vielä kertoi Fortunan organisaation uuddistuneen ns. vastuusysteemiin. –
Mutta tämä on uuden jutun väärti. Tässä vaiheessa kerrottakoon kuitenkin, että satakunta fortunalaista on päässyt jääkiekkoilun, jopa -ottelujen ”makuun”. Ja se että Leila Kuusiston vetämissä koripallo(tyttöjen) harjoituksissa on lujasti väkeä. Ja että pesäpallistit ovat juonessa, ja näiden ohjattu harjoitus käynnistyy tammikuussa keskuskoulussa. –EP
Jk. – Kunta ei jäädytä yhteiskoulun yhteiskoulun yläkentän kaukaloa, sen tekevät yhteiskoulun ja Fortunan pojat ja miehet yhdessä. Niin ikään kentän muun huollon. Tähän ”savottaan” tarvitaan vapaaehtoisia. Timo Autere, Erkki Oksanen, Martti Mattila ym. kaipaavat apua, päivittäin.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 6.12.1973. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
