Koulun tosi kiva uusi tyyppi osoittautui koulunuorisotyöntekijä Hannu Salmeksi, jolla on aina ovet auki nuorille – ”Sen takia minut tänne palkattiin, että saataisiin koulumaailmaan sellainen ihminen, jolla on aikaa kuunnella ja keskustella nuorten kanssa”

Koululle on tullut joku tosi kiva uusi tyyppi.

Tällaista viestiä on kyliltä kantautunut korviin Juupajoen koulukeskukselta, joten olihan se lähdettävä selvittämään, kuka tämä tyyppi oikein on.

Hän osoittautuu koulunuorisotyöntekijä Hannu Salmeksi. Hän löytyy Huparilta eli koulunuokkarilta ja sanoo sisään pyrkiville nuorille tervetuloa, ottakaa kahvia.

Periaatteessa Huparille on välituntiaikaan vuoroja yläkoululuokille ja kuutosluokkalaisille, mutta Salmi on antanut nuorille luvan kokoontua luokseen yli luokkarajojen välituntisin muulloinkin, jos tilat pysyvät siistinä ja kielenkäyttö hyvänä.

– Tänne saa välituntiaikaan tulla pelailemaan lautapelejä, pelikortteja, hörppään kahvia tai ihan vain oleilemaan ja juttelemaan, jos on jotain mielen päällä. Tässä kuulee aika hyvin kaikkia juttuja, hyviä ja huonoja. Sitten niihin on helpompi puuttua, Salmi toteaa.

Keskustelukumppania kaivataan

Ennen kuin bongasi vapaa-aikakoordinaattori Moona Rädyn somesta, että Juupajoelle haetaan koulunuorisotyöntekijää, Hannu Salmi oli tehnyt luokanopettajan sijaisuutta. Useamman vuoden hän työskenteli myös ammattikoulussa liikunnan ja terveystiedon opettajana.

Lue myös: Juupajoen uutta vapaa-aikakoordinaattoria ei laaja tehtäväkenttä ole hetkauttanut – Moona Räty kuvailee olevansa organisoinnin ihmenainen ja on opetellut tekniikan, jolla kertoo saavansa samassa ajassa aikaiseksi kolme kertaa enemmän kuin aikaisemmin

Lue myös: Juupajoki haki avustusta kahden, mutta sai yhden koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseen – myös toimistosihteeri etsinnässä

– Sen takia minut tänne palkattiin, että saataisiin koulumaailmaan sellainen ihminen, jolla on aikaa kuunnella ja keskustella nuorten kanssa. Opettajilla kuitenkin on kiire omissa töissään, Salmi miettii.

Hän tietää, että nuoret kaipaavat keskustelukumppania.

– Vaikka nuori ajaa pois huoneestaan, hänhän haluaa, että sinne mennään juttelemaan, Salmi herättelee myös huoltajia.

Koppi vaikka kesken oppitunnin

Salmi on verkostoituessaan huomannut, että koulunuorisotyöntekijöitä on tullut viime aikoina monille paikkakunnille.

– On huomattu, että jokaisessa koulussa olisi hyvä olla tämmöinen.

Hupari-kohtaamisilla ja muilla tapahtumilla, kuten syyskuussa liikenneturvallisuusviikon ohjelmaa järjestämällä, Salmi haluaa lisätä kouluviihtyvyyttä.

– Työni mahdollistaa henkisen hyvinvoinnin lisäämistä koulumaailmassa. Tämä auttaa oppimaan paremmin, hän uskoo.

Lisäksi Salmi saattaa esimerkiksi ottaa oppilaasta koppia kesken oppitunnin.

– Opettaja saattaa pyytää, että nyt on vähän huono päivä jollain, viitsisitkö jututtaa vähän.

Ikkunat saavatkin olla vaarassa

Työlleen Hannu Salmi on asettanut kuukausikohtaisia tavoitteita. Elokuussa hän esimerkiksi pyrki olemaan mahdollisimman paljon läsnä oppilaiden arjessa, jotta oppi tuntemaan heitä ja saamaan luottamusta. Tämän jälkeen on ollut helpompi lähteä suunnittelemaan jatkoa.

Myös oppitunneille, esimerkiksi seitsemäsluokkalaisten opinto-ohjauksen tunneille, hän on jalkautunut.

– Olemme täyttäneet siellä hyvänmielenvihkoa, puhuneet tunteista ja niiden säätelystä. Olen korostanut, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja fiilikset saavatkin mennä laidasta laitaan, mutta nuorella on vastuu, missä saa kiukkua purkaa ja miten.

Salmi näkee, että kiitos esimerkiksi pienten luokkakokojen, Juupajoella asiat ovat pääasiassa hyvin.

– Kiusaamista ja nälvimistä välillä on, mutta minulla on hyvin aikaa puuttua siihen, hän toteaa, mutta korostaa samalla, että yhteistyön tekeminen niin koulumaailman muiden aikuisten kuin huoltajienkin kesken on ensiarvoisen tärkeää:

– Kaikkien aikuisten täytyy koittaa olla silmät ja korvat tarkkana.

Erityisesti ikänsä liikunnan ja jääkiekon parissa puuhastellutta Salmea on ilahduttanut juupajokelainen välituntimeininki.

– Se, että pelataan ja alakoulun puolella leikitäänkin. Välillä ikkunat ovat vaarassa, mutta olen sitä mieltä, että ne saavatkin olla vähän vaarassa, kunhan nuoret vain pelailevat ja touhuavat.

Myös siitä Salmi on tykännyt, että nuoret morjestavat häntä aina.

– Toisaalla on nähnyt sitä, että painetaan pää alas, kun tullaan vastakkain. Täällä on aistittavissa avoin ilmapiiri.

Veljellistä kuittailua

Innoissaan Hannu Salmi on myös siitä, että hän pääsee koulunuorisotyöntekijän työnsä lisäksi vetämään Suomen harrastamisen mallin kerhoja. Nuokkarillakin hänet tapaa kerhoa vetämästä ja iltaisinkin joskus.

– Liikuntaharrastukset ovat hyvää vastapainoa koulutyölle. Ylipäätään olisi tärkeää, että kaikilla olisi mukavaa ajanvietettä.

Urheilumiehenä ja jääkiekkovalmentajana hän vertaakin koulumaailmaa urheilumaailmaan.

– Kaikki menee paremmin, kun porukka on hitsautunut yhteen ja on tietyt pelisäännöt. On parempia ja heikompia, mutta kaikille pitäisi löytyä paikka joukkueessa ja luokassa. Myös opettajalla ja valmentajalla on yhteistä: kaikki otetaan huomioon ja yritetään auttaa jokaisen taso huomioiden.

Itsensä hän näkee keskustelevana valmentajana myös koulumaailmassa.

– Olen yrittänyt olla oma itseni. Huutaminen ei kuulu tapoihini, sitä paitsi yleensä nuoret vain provosoituvat siitä. Ennemmin koitan tarvittaessa kyseenalaistaa heidän tekemisiään. Kun veljellisesti olen kuittaillut v-sanan käytöstä, se on vähentynyt tosi paljon täällä Huparilla.

Sen Salmi on jo työssään huomannut, että nuorilla on kova tarve puhua. Tämän hän uskoo olevan osin kiireen ja älypuhelinten aikaansaamaa.

– Itse laitan puhelimen joskus kiinni jo kotiin mennessäni ja katson seuraavana aamuna, kahden pienen lapsen isä kertoo.

Silläkin uhalla, että appiukko saattaa suutahtaa, kun ei miestä meinaa saada kiinni.