Jämsän kaupunki on kokenut kovan rakennemuutoksen, mutta ei ole jäänyt voivottelemaan, vaan toiminut esimerkiksi SASU-hankkeessa (Sujuvan asumisen palvelut tukemassa yrittämistä, työtä ja sijoittautumista) selvittämällä rakennuskannan ja maakäytön nykytilaa ja potentiaalia. Tuloksia kuullaan vasta marraskuussa, mutta selvää on, ettei kyläkoulujen lakkauttaminen nosta tätä potentiaalia.
Kaupungin lähialueilla on huolehdittava siitä, että on tarjolla kiinnostavia, erilaisia vaihtoehtoja keskusta-asumiselle, jotta myös maaseutua kaipaaville löytyy mieluinen asuinpaikka. Kaupungin läheinen maaseutu on tutkitusti haluttua asuinseutua, jonka ehdoton vetonaula lapsiperheille on kyläkoulu.
Monen maallemuuttajan unelma on oma koti maaseudun rauhassa, mutta lähellä palveluita – eli juurikin kaupungin läheisellä maaseudulla. Jos halutaan lapsiperheiden muuttavan alueelle, on itsestään selvää, että lähikouluista kannattaa pitää kynsin ja hampain kiinni.
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtosen tutkimus vahvistaa alueen väestökehityksen notkahtamisen koulun lakkauttamisen myötä, joten koulun merkitys alueelle on merkittävä. Se vaikuttaa lapsiperheiden asuinpaikkavalintoihin ja tärkeää onkin ymmärtää kouluverkkoa koskevien päätöksien merkitys: kyse ei ole vain kylien lähipalveluista vaan koko kuntaa koskevasta alueiden elinvoimasta.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi hiljattain tuoreen arviointikertomuksen kouluverkon muutosten vaikutuksista maaseutu- ja saaristoalueilla.
Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi säästöjen sijaan olla jopa päinvastainen. Karvin raportin mukaan koulutusmenot kasvoivat vähiten niissä kunnissa, joissa oli tehty vähäisiä tai ei ollenkaan kouluverkkomuutoksia, kun taas suuria tai erittäin suuria muutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi muita kuntia enemmän.
Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mielestä ongelmana on se, että lakkauttamispäätöksiä tehdään ainoastaan talouden näkökulmasta ja unohdetaan pedagogiset, logistiset ja hyvinvointivaikutukset.
Tulevien vuosien väestökehitys haastaa maaseutukuntia ja kaupunkeja, ja lisäksi päätöksiä joudutaan tekemään tiukkenevan talouden puristuksessa.
Tässäkin tilanteessa katseet pitäisi pystyä pitämään kaukana tulevaisuudessa ja muistaa, että kouluverkkopäätös on myös arvovalinta, mutta vähintään yhtä paljon se on elinvoimapäätös. Parhaiten tulevat selviämään ne kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolista asumista sekä tolkulliset palvelut sisältäen perheystävällisen varhaiskasvatus- ja kouluverkon.
Jämsässä on jo tehty yhteistyötä asukkaiden, kylien, järjestöjen ja kaupungin kesken esimerkiksi osallistavalla budjetoinnilla. Tätä yhteistyötä tulee syventää, jotta on mahdollista löytää ennakkoluulottomia ja luovia ratkaisuja, joilla hyödynnetään sijaintia keskellä maata.
Kyläkoulu on lehmä, jolla maitoa – asukkaita ja oppilaita – saadaan. Lypsävästä lehmästä on syytä pitää hyvä huoli.
Reena Laukkanen – Abbey
kyläasiamies
Keski-Suomen Kylät ry
Johanna Niilivuo
maallemuuton asiantuntija
Suomen Kylät ry
