– Tuntuu mielettömältä. Pidän todella paljon Oriveden rauhallisesta elämänrytmistä. Suomi myös muistuttaa paljon kotimaatani Ukrainaa, joten siksikin täällä on helppo asua. Olen todellakin nauttinut täällä olemisesta, toteaa OrPon liigajoukkueen ulkomaalaisvahvistus Polina Kochetkova.
Heinäkuun loppupuolella Orivedelle saapunut ja vuoden mittaisen sopimuksen OrPon kanssa tehnyt Kochetkova on kotiutunut myös jo uuteen joukkueeseensa.
– Olen todella kiitollinen siitä, miten joukkue on ottanut minut vastaan. Kaikki ovat niin kannustavia. Jokainen pelaaja ja joukkueen taustahenkilö on kohdellut minua ihanasti, he ovat kaikki niin upeita. Kochetkova hehkuttaa.
Samaan hengenvetoon hän lisää, että hänen edellisissäkin joukkueissa on ollut runsaasti ihania ihmisiä.
– Totta kai on ollut, sillä tämä laji todellakin yhdistää upeita ja älykkäitä ihmisiä. Mutta silti täällä Orivedellä kaikki tuntuu minusta vielä paljon erityisemmältä kuin missään muualla aiemmin.
Kochetkova pelaa hakkurina ja pitäytyy mielellään sillä paikalla. Syynkin hän tälle kertoo.
– Olen kokeillut vastaanottamista ja pallon nostamista. Se on aivan uskomattoman vaikeaa, ja olen aivan ihmeissäni, miten yleispelaajat ja liberot pystyvät siihen. Hakkurina minun ei sitä tarvitse tehdä. Onneksi, sillä olisin siinä huono. Sen sijaan teen oman osuuteni joukkueen eteen hyppäämällä korkealle ja lyömällä palloa kovaa.
Juuri hyökkäämisessä hän kokeekin olevansa vahvimmillaan. Hän kertoo nauttivansa siitä, että saa lyödä kovaa, etsiä eri lyönti- ja hyökkäyssuuntia ja huijata vastustajaa. OrPossa hän kertoo jo nyt kehittyneensä etenkin syöttämisessä.
– Ennen syötin hyppäämättä tai ihan pienellä hypyllä. Nyt olen saanut siihenkin lisää voimaa ja syötän korkeasta hypystä. Muutos on tuntunut hyvältä ja olen saanut siitä myös lisää itseluottamusta.
Ensimmäistä liigaottelua on jo odotettu kovasti
Maanantai-iltana Kochetkovalla ja koko joukkueella on edessään kauden ensimmäinen liigaottelu. Vastaan asettuu LP Kangasala. Jo sitä ennen joukkue pelasi muutaman harjoitusottelun, joista viimeisimmän Orivedellä LP Vampulaa vastaan.
– Olin harjoituspeleistä innoissani, sillä olin odottanut todella paljon, että pääsemme pelaamaan muita joukkueita vastaan. Se on kuitenkin ihan eri asia pelata ja harjoitella omien joukkuetovereiden kanssa kuin kohdata ihan oikea vastustaja.
Kochetkovan mielestä erityisesti ottelu Hämeenlinnaa vastaan osoitti, että joukkue toimii hyvin yhdessä. Parannettavaakin toki löytyy.
– Meillä on nuori joukkue, mutta meissä kaikissa pelaajissa on hyvää, samanlaista energiaa. Kun noudatamme valmentajan luomaa pelijärjestelmää, niin olemme joukkueena tosi hyvä. Totta kai ottelut myös näyttivät asioita, joissa emme ole parhaimmillamme. Niissä asioissa meidän on kehityttävä. Mutta on jännä nähdä, mitä tapahtuu, kun viralliset pelit alkavat.
Kochetkova myöntää, että kaudesta tulee hänelle erilainen kuin edellisistä.
– Tämä on minulle ensimmäinen kerta, kun pääsen oikeasti pelaamaan paljon. En ole aiemmin kuulunut aloituskuusikkoon, vaan olen tullut vaihdosta kentälle auttamaan. Tämä kausi on minulle huikea mahdollisuus kasvaa pelaajana. On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi pelaajaksi kehityn.
Hän myös toivoo, että jo kauden aloitusottelussa olisi runsaasti yleisöä paikalla.
– Odotan sitä, miten yleisö tukee meitä ja pääsen pelaamaan ison yleisön edessä. Esimerkiksi Ukrainassa otteluissa ei ollut kovin paljon yleisöä.
Kochetkova on myös täysin tietoinen siitä, että viime kaudella yksi OrPon tähdistä oli ukrainalainen, tällä kaudella LP Viestissä pelaava Daria Butkevych. Hän ei kuitenkaan maannaisensa menestyksestä ota paineita.
– Sillä ei ole merkitystä, kuka on pelannut ennen sinua tai pelaa sinun jälkeesi. Pelaaja, kuten minä, haluaa aina näyttää parhaan osaamisensa ja haluaa olla yksi parhaista. Mutta totta kai ilmassa on pientä kilpailua sitä pelaajaa vastaan, joka on pelannut paikallasi tai tavoittelee pelipaikkaasi. Se myös motivoi tekemään parhaansa. Daria pelasi täällä hienosti ja hän edusti upeasti ukrainalaisia pelaajia. Totta ihmeessä minäkin haluan yltää siihen samaan ja näyttää mitä osaan, Kochetkova sanoo.
Lentopalloilija hänestä tuli erikoisten tapahtumien jälkeen
Kochetkova kertoo, että lentopalloilija hänestä tuli hiukan vahingossa. Laji hänelle nimittäin löytyi, kun Kochetkovan perhe oli etsimässä urheilulajia Polinan neljä vuotta vanhemmalle isoveljelle.
– Menimme koko perhe Dniprossa olevaan urheilupainotteiseen kouluun. Todennäköisesti minut oli otettu mukaan, koska vanhempani eivät olleet halunneet jättää minua yksin kotiin. Veljeni esittäytyi koululla ja vanhempani kehuvat hänen olevan erittäin vahva ja että hän haluaa urheilla. Valmentaja piti hänestä, mutta huomasi myös minut, ilmeisesti poikkeuksellisen pitkän yhdeksänvuotiaan tytön, Kochetkova nauraa.
Valmentaja ehdotti, että myös Polina alkaisi harrastaa jotakin urheilulajia ja erityisenä lajisuosituksenaan hän antoi lentopallon. Siihen ehdotukseen Kochetkova tarttui ja sille tielle hän myös jäi.
– Perheeni oli aina kannustanut liikkumaan ja oli urheilullinen. Pelasimme usein huviksemme muun muassa jalkapalloa, sulkapalloa ja tennistä. Mutta en minä ollut ehtinyt haaveilla jonkin lajin harrastamisesta. Olin vain mukana, kun isoveljeni etsi itselleen urheilulajia. En minä silloin tiennyt lentopallosta yhtään mitään.
Lajin pariin päästyään hän myös ymmärsi, että lajissa on mahdollisuus luoda ura ja päästä pelaamaan myös ulkomailla. Se ei ollut hänelle aiemmin laisinkaan selvää, sillä lentopallo ja monet muut urheilulajit olivat jääneet Ukrainassa jalkapallon varjoon.
– Olin aivan hämmästynyt, kun tämä uusi maailma aukesi minulle.
Lentopalloa hän harrasti 14-vuotiaaksi saakka. Lajista hän luopui, sillä hän halusi keskittyä enemmän koulunkäyntiin.
Mieli teki ulkomaille
Takaisin lajin pariin hän palasi neljän vuoden kuluttua, kun hänen vanha valmentajansa otti yhteyttä ja kertoi Dniproon perustetusta uudesta naisten lentopallojoukkueesta, Alantasta. Kochetkova haluttiin mukaan joukkueeseen.
– He muistivat minun olleen hyvä pelaaja. He kertoivat, että jos haluan vielä yrittää, niin pääsisin mukaan joukkueeseen ja että minulle maksettaisiin siitä myös palkkaa. Päätin liittyä joukkueeseen. Nyt se tuntuu aivan hullulta, että mihin kaikkeen tuo päätös on johtanut. Olen todella kiitollinen valmentajalle, joka muisti minut, Kochetkova sanoo.
Kochetkova pelasi Ukrainassa neljä vuotta ammattilaisena ja edusti koko ajan Alantaa. Seura nousi noiden vuosien aikana Ukrainan korkeimmalle sarjatasolle. Kochetkovan viimeisellä kaudella joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi.
– Nautin pelaamisesta ja sain siltä ajalta paljon kokemusta, mistä olen kiitollinen, mutta en ollut täysin tyytyväinen. Minusta tuntui koko ajan, että Ukraina ei olisi muutenkaan se paikka, johon jäisin. Halusin päästä kokemaan muutakin enkä pelkästään lentopallon näkökulmasta.
Lentopallon sarallakin Kochetkova halusi päästä kokemaan mahdollisimman paljon. Siksi hän päätti, että siirtyy pelaamaan ulkomaille. Paikan hän sai Tšekeistä Tsokol Šternberkin joukkueesta.
– Niihin aikoihin Ukrainassa alkoi sota ja ihmisiä lähti paljon sotaa pakoon muualle. Olin jo toki itse tehnyt sen päätöksen, että lähden ulkomaille ja yritän luoda uraa. Sota oli sille lähtöpäätökselle kuitenkin vielä yksi uusi syy lisää.
Haaveena myös Ukrainan edustaminen maajoukkueessa
Tšekeissä Kochetkova pelasi lopulta vain puoli kautta ja siirtyi loppukaudeksi Perun Alianza Liman joukkueeseen.
– Yksi syy siirtoon oli se, että en viisumini vuoksi voinut jäädä Tšekkeihin. Mutta kun sain kesken kauden tarjouksen lähteä Peruun, olin sitä mieltä, että miksipäs ei. Olen sen kaltainen ihminen, että tykkään kerätä kokemuksia, sillä jokaisesta niistä on paljon opittavaa.
Perussa Kochetkova pelasi yhdessä maan parhaimmista joukkueista, Alianza Limassa. Se sijoittui kauden 2022–2023 päätteeksi Perun Superliigassa toiseksi.
– Se oli kaikin puolin huima seikkailu, Kochetkova sanoo.
Perussa ollessaan Kochetkova sai agentiltaan tiedon, että eräs suomalainen seura on kokoamassa joukkuetta. Kyse oli OrPosta, jonka silloiseen päävalmentajaan Andrea Carasiin Kochetkova otti yhteyttä.
– Juttelimme ja pidin hänen tavoitteistaan ja näkemyksistään. Tiesin myös, että en voisi jäädä Peruun, joten päätin tulla Suomeen. Vaikka en suomalaisesta lentopallosta kovin paljon tiennyt, tunsin pelaajia, jotka olivat pelanneet Suomessa. Sen tiesin, että taso täällä on kova.
Suomessa pelaaminen on yksi Kochetkovan haaveista, joista on tullut totta. Lisääkin tavoiteltavaa hänellä vielä on.
– Aiemmin halusin vain päästä pelaaman eri liigoihin ja tutustumaan uusiin valmentajiin ja pelaajiin. Kun Ukrainan naiset ovat nyt nousseet koko ajan korkeammalle maajoukkueena, niin toivoisin, että jonain päivänä pääsisin myös itse edustamaan maatani.
