Uutismedian digitalisoituminen etenee huimaa vauhtia. Kansallisen Mediatutkimuksen tulokset julkaistiin perjantaina. Ensimmäistä kertaa historiassa digitaalisen uudismedian käyttö on painettua yleisempää kaikissa ikäluokissa, myös yli 65-vuotiaissa, jotka ovat aktiivisimpia printtimedian kuluttajia.
Sanomalehdet myös tavoittavat erittäin hyvin suomalaiset. Paikallislehtien erityinen vahvuus on sisällössä, jota ei muualta saa.
Digitaalinen media herättää myös epäilyksiä: onko jokaisella edellytyksiä seurata uutisointia digitaalisin välinein. Huoli on aiheellinen, mutta tutkimustulos valaa luottamusta uutismedian tärkeyteen sekä digitaalisena että painettuna tuotteena. Molempia tarvitaan, niin printtiä kuin digiä.
Paikallislehdelle digitaalinen media on käytännössä elinehto. Uutiskilpailussa digitaalisuus on tuonut harvemmin ilmestyvät paikallislehdet samalle viivalle suurten maakuntalehtien kanssa. Verkkomedia ja uutissovellus mahdollistavat pienenkin paikallislehden saavan viestinsä lukijalleen koska tahansa, pikimmiten.
Tilausmaksun maksaneen kannattaa hyödyntää myös maksun sisältämät digitaaliset palvelut, sillä verkkosisältö kasvaa koko ajan printtiä laajemmin. Digitaalisuus mahdollistaa painetun sanan ja kuvan lisäksi liikkuvan kuvan ja äänen käytön sekä rajattomasti tilaa niin teksteille kuin kuville.
Digitaalinen uutismedia ja sanomalehdet eivät siis ole toistensa vihollisia, vaan tukevat toisiaan. Ratkaisevaa ei ole se, mistä välineestä oikean tiedon saa, kunhan sen saa.
