Odotukset nousivat korkealle, kun maanantaina 18. syyskuuta Ylen uutisissa ilmoitettiin A-Studion käsittelevän Pirhan palveluverkkosuunnitelmia Juupajoen näkökulmasta.
Hyvin tuntemamme sanan taitaja Toivo Pohja esitti aluksi kriittisen mielipiteensä ”muutoksista”. Topin erinomaisen puheenvuoron jälkeen oli keskustelun aika, osallistujana oli muun muassa Pirhan johtaja Marina Erhola.
Toimittaja Marja Sannikan sinänsä napakat kysymykset koskivat lähinnä piteneviä lääkärimatkoja. Keskustelussa korostettiin uudistuksen hienoja tavotteita, toki säästöt olivat keskiössä.Uusien palvelujen, pyörillä liikkuvien ynnä digipalvelujen korvaavia vaikutuksia tuotiin esille. Marina Erhola selitti muutoksia kuin lempeä äiti kiukutteleville lapsilleen: ”odotelkaa rauhassa, kaikki järjestyy, me tulemme pitämään huolta teistä jokaisesta”.
Sanaakaan ei uhrattu sille, mikä meitä eniten kauhistuttaa: mitä nämä perusterveyspalvelujen lakkautukset merkitsevät kyseessä olevien kuntien kokonaistilanteelle. Me Juupajoella etenkin koemme tämän uhkan.
Lääkäripalvelujen myötä lähtisivät saman katon alla olevat neuvola, laboratorio, päiväkeskus, fysioterapia, hammaslääkäri (myös koululaisten hammashuolto), ambulanssi. Jatkossa lääkäri kurvaisi vanhainkodin pihalle bussilla – vai menisikö vanhainkotikin seuraavassa lakkautusaallossa.
Apteekki menettäisi asiakkaansa, samaten ovi kävisi yhä harvemmin muissakin Korkeakosken palveluissa, myös kunnan ainoassa ruokakaupassa. Mikä on tulevaisuudenkuva? Yhtään meitä ei lohduta, että Ruovesi, Ikaalinen, Pälkäne ja muut ovat samassa veneessä.
Eikä yhtään lohduttanut Oriveden Sanomissa 20. syyskuuta ollut Lauri Lylyn (sd.) vakuutus, että ”itäinen Pirkanmaa ei jää ilman palveluja”, kun juuri samassa lehdessä Riitta Kulmanen, aluevaltuutettu (kd.) kertoo Kynät puhuvat -kirjoituksessaan, kuinka esitykset esimerkiksi päätösvallan hajauttamisesta sekä etukäteen tehtävistä vaikuttavuusselvityksistä jyrättiin aluevaltuustossa valtapuolueiden voimin.
Päätösvalta keskitettiin 13 aluehallituksen jäsenelle. Ja tuloksiahan on jo nähty.
Eiköhän tässä kohdin olisi kuntapäättäjien syytä panna omat ja Kuntaliiton lakimiehet tutkimaan tarkasti sekä perustuslakia että kuntalakia. Antavatko sotelait mahdollisuuden kävellä kuntien vahvan itsemääräämisoikeuden yli ja tehdä päätöksiä, jotka auttamatta tulevat kuihduttamaan kymmeniä kuntia?
Eikö hyvinvointialueiden päinvastoin ollut tarkoitus hoitaa tasapuolisesti kuntien terveydenhuolto siellä asuvia ihmisiä kunnioittaen?
Sirkka-Liisa Oikari
Juupajoki
