Hyvinvointialue tarvitsee aluevaltuustonsa – se on osa demokraattista päätöksentekoa ja siitä ei pidä luopua

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola ei pienestä hätkähdä. Hän vie Pirhan uudistuksia ja sopeuttamistoimia eteenpäin, vaikka kunnat ja pirkanmaalaiset ärhentelevät, että asioissa edetään liian nopeasti ja väärässä järjestyksessä.

Uudistuksia ei koskaan ole helppo ottaa vastaan. Kun tuttu ja turvallinen muuttuu joksikin vieraaksi, epävarmuus omasta osaamisesta kasvaa ja palveluiden toimimiseen on vaikea luotaa. Näin on esimerkiksi Pirhan lupaamien digipalvelujen kohdalla: niistä ei esimerkiksi vanhusväestöllä ole kovinkaan paljon vielä kokemuksia. Vaikeasti hahmotettavaksi tilanteen tekee myös se, että mitään konkreettista mallia Pirhalla ei uusista korvaavista palveluista ole vielä esittää.

Viime viikolla Helsingin Sanomissa julkaistussa Erholan ja Kirsi Varhilan Vieraskynä-tekstissä kaksikko kirjoittaa, että keskustelu valtuuston ja hallituksen toimivaltuuksista vie monilla alueilla liikaa kokousaikaa. Kaksoisroolissa olevilla luottamushenkilöillä on heidän mukaansa ollut myös vaikeuksia asettua asemaansa hyvinvointialueen edustajina.

Tulkinta voi olla totta. On kuitenkin muistettava, että pirkanmaalaiset ovat äänestäneet aluevaltuustoon edustajia, joiden on toivottu pitävän uudistusten myllerryksessä myös heidän puoliaan. Sitä työtä aluevaltuutetut nyt tekevät. He kuuntelevat pirkanmaalaisten huolia ja kertovat niistä eteenpäin. Tätä keskustelua tarvitaan. Valta ei voi keskittyä vain viranhaltijoille.

Leave a Comment