– Moni varmasti pitää minua hulluna, että minkä takia. Miksi nyt tuota ruveta korjaamaan? Olisi purkanut pois. Mutta en minä uuttakaan taloa tähän rupeaisi tekemään. Tämä kuuluu tähän.
Näin rupattelee Karpin muonamiehenpirtin uusi omistaja Raimo Kuivajärvi. Loppukesästä hän hankki pitkään lähes tyhjillään olleen talon Yliskyläntien varrelta.
Talo oli Kuivajärvelle Tori-löytö. Myynnissä oli varsinaisesti tontti, mutta vanhojen rakennusten ystävänä Kuivajärvi kiinnostui nimenomaan talosta, jonka rakennusvuosi on 1885.
Kuivajärvi tunnustaa itsekin, ettei tiedä, onko pirtin uudelleen henkiin saattamisessa mitään järkeä, mutta joku vanhoissa taloissa viehättää.
– Kun saa vanhan uudestaan henkiin, se on jotain sekin, hän fiilistelee.
Tämä uusin hankinta on jo niin vanha, että sen ikäisiä Kuivajärven mukaan enää harvoin löytyy. Tärkeintä onkin nyt rakennuksen säilyttäminen.
– Se on näin kauan ja näin hyvin säilynyt, joten jos jatkaisin vielä sen, mitä itse voin. Tämä voi olla jollekin toisellekin tärkeä. Ainakin heille, jotka ovat asuneet tässä, hän miettii.
– Kun olen syntynyt yli 60 vuotta sitten, tämä on ollut jo elämänsä puolimatkassa. Isäni on syntynyt vuonna 1927, jolloin tämä on ollut pystyssä jo 40 vuotta. Eli tämä on rakennettu suunnilleen silloin, kun vaarini on syntynyt, Kuivajärvi laskeskelee.
Savupiipusta löytyi naakanpesä
Kunnostamistyöt Kuivajärvi on jo aloittanut. Alkajaisiksi hän raivasi umpeen kasvaneen pihamaan auki. Tämän jälkeen hän kävi savupiipun kimppuun: purki vanhan piipun yläpään pois ja muurasi uuden. Tässä yhteydessä naakkakin joutui vaihtamaan osoitetta.
– Sähköjä on katsottu sen verran, että ne on uskallettu laittaa päälle. Lisäksi puita ja risupuskia on raivattu pois niin, että mahtuu tekemään uuden katon. Se valmistuu näinä päivinä. Eiköhän siinä sata vuotta taas mene, kun kattokin uusitaan, Kuivajärvi myhäilee.
Tämän jälkeen hänen on tarkoitus ruveta remontoimaan 60-neliöistä pirttiä sisältä. Tekemistä riittää aina tulisijoista hirsien kaivamiseen pinkopahvien alta.
– Hirttä näyttäisi olevan, sen verran hän on pinkopahvien alle jo kurkistanut.
Talon historia kiinnostaa
Talon molemmissa päissä on tällä hetkellä sisäänkäynnit. Kuivajärvi epäileekin, että paritalo on saattanut olla aikoinaan kahdenkin perheen asumus. Myös tulisijoja on kaksi.
Toistaiseksi Kuivajärvi kertoo tietävänsä talon historiasta vain vähäsen, mutta toivoo tietojensa karttuvan.
– Jonkun verran olen jo kysellyt ja tulen vieläkin kyselemään. Lähitienoillakin asuu sellaisia, jotka tietänevät. Kirjoitan tietoja ylös, että ne säilyvät.
Toisen eteisen Kuivajärvi aikoo poistaa kokonaan käytöstä. Niin ikään hän aikoo rakentaa jäljelle jäävän kuistin jatkoksi wc- ja pesutilat. Lopullista toteutusta hän vielä miettii.
– Sinne kuitenkin kuljettaisiin aina vain ulkokautta, joten vesi ei tulisi tänne sisälle, vaikka tapahtuisi mitä.
Kuivajärvellä on taito remontoida talo itse, hissukseen edeten, kuten hän itse kuvailee. Näissä puuhissa kun hän ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa.
– Asemalta ostin muutama vuosi sitten omakotitalon ja remppasin sen puolessa vuodessa. Se oli 60-luvun talo eli uusi tähän verrattuna. 60-luku nyt vielä menee, mutta siitä kun mennään uudempiin, niin ei kyllä kiinnosta. Remontoitava rupeaa olemaan niin huonoa. Nykytalon iästä kun puhutaan, että se rupeaa olemaan 40 vuotta.
Kuivajärven suunnitelmat ovat selvät myös siihen hetkeen, kun remontti aikanaan valmistuu.
– Sitten kun löytäisi tähän kivan vuokralaisen kesäksi.
Nimenkin hän on jo kesäpaikalle päättänyt. Se tunnetaan jatkossa Muonamiehenpirtti Otso Hermannina, tyttärenpojan mukaan.
