Runon, suven ja Eino Leinon päivänä kuultiin tarinoita lemmestä ja rakkaudesta – tyytyväisyys ja kiitollisuus ovat onnellisuuden siemeniä

Yhdistyksen äijäkerhon koreografia oli osa kesäjuhlan ohjelmaa. Ryhmää johti Aimo Silvan, ja lauluna soi Linda, Linda. Kuva: Juha Jäntti

Mua lemmitkö vielä, oi Kustaa? Tarinat lemmestä, rakkaudesta, kaihosta ja kaipuusta värittivät Eläkeliiton Oriveden paikallisyhdistyksen perinteistä kesäjuhlaa Rönnillä. Kepeän musiikin, kertomusten ja tanssin ohella tarjolla oli myös hitunen vakavampaa pohdintaa siitä, mitä liittyy sanaan onnellisuus.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Erkki Jääskelä availi juhlapuheessaan ajatuksia siitä, mitä on ihmisen onnellisuus ja mistä se syntyy.

Päivän teemaan liittyen jo Eino Leino avasi onnellisuuden olemusta runossaan Laulu onnesta. Siinä hän kehotti, että kell’ onni on se onnen kätkeköön.

Suomalaiset ovat YK:n tutkimuksen mukaan maailman onnellisin kansa, jo kuudennen kerran peräkkäin. Jääskelä näkee tämän osoituksena siitä, että olemme osanneet tehdä asioita oikein ja ehkä vähän eri tavalla kuin muut.

– Suomen sijoitus kärjessä perustuu asiantuntijoiden mukaan siihen, että uskomme hyvin rakennetun yhteiskunnan tuovan onnellisuuden ohella muitakin arvokkaita asioita, kuten demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja luottamus.

– Toisaalta tiedämme, että kolikolla on toinenkin puoli. Kyllä täälläkin löytyy korjattavaa, Jääskelä muistutti.

Onnellisuutta tutkinut Tampereen yliopiston emeritusprofessori Markku Ojanen puhuu kahdenlaisesta onnesta: tunneonni ja tyytyväisyysonni. Tunneonni kuvaa välitöntä mielihyvän ja ilon kokemusta tässä hetkessä. Ojanen kutsuu tätä myös pipanaonneksi.

– Kukaan ei ole jatkuvasti onnellinen, vaan onnellisuuden tunne on aina hetkellistä ja ohimenevää. Tyytyväisyysonni sen sijaan katsoo elämää taaksepäin, mitä elämä on antanut ja miten olen elämästä selvinnyt. Se on onnellisuuden tallentamista varastoon, kuten varallisuuttakin kartutetaan.

Kunniapuheenjohtaja Erkki Jääskelä pohdiskeli puheessaan onnellisuuden ulottuvuuksia. Puheenjohtaja Leena Unkila iloitsee siitä, että yhdistys on saanut paljon uutta väkeä mukaan toimintaansa. Kuva: Juha Jäntti

– Onnen kartuttaminen varastoon etenee nuoruudesta opiskelun, ammatinvalinnan, perheen perustamisen, lasten syntymisen, työuran, harrastusten ja ystävyyssuhteiden kautta aina eläkkeelle asti.

Onnellisuus koostuu tutkimusten mukaan 50-prosenttisesti perimästä, 40 prosentista omia valintoja ja 10 prosentista ympäristön vaikutuksia.

– Geeniperimän vaikutus on suuri, emmekä voi vaikuttaa siihen. Emme ole voineet valita vanhempiamme emmekä sukulaisiamme. Sen sijaan omien valintojen osuuteen voimme vaikuttaa elämäntavoilla ja tekemillämme valinnoilla.

On suuri joukko asioita, jotka tekevät suomalaisen onnelliseksi. Tärkeimpinä Jääskelä nosti esille perheen ja ystävät sekä luonnon. Perhe on yhteiskunnan kunnan perusyksikkö. Luottamus ja suhteet läheisten kanssa ovat tärkeä voimavara kaikissa elämän tilanteissa.

– Onnellinen perhe on suojamuuri maailman myrskyjä vastaan.

Luonto on puolestaan osa suomalaista identiteettiä. Sen vaikutus onnellisuuteen on Jääskelän mukaan kiistaton. Luonto on kaikkialla läsnä. Tutkimukset osoittavat, että luonnossa oleilu vaikuttaa myönteisesti mielialaan, vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia.

Jääskelän mukaan onnellisuuden pikkusiskoja ovat sanat tyytyväisyys ja kiitollisuus. Erityisesti kiitollisuus on elämässä tärkeää.

– Kiitollisuuden kautta osaamme arvostaa niitä asioita, ihmisiä ja kokemuksia, joita olemme saaneet tavata ja käydä läpi. Kiitollisuus kohtentaa mielialaa ja kykyä tuntea iloa pienistäkin asioista. Kiitollisuus on lääke, josta ei tule haittavaikutuksia.

Antero Unkila vetäisi komeasti karaoke-valikoimasta laulun Mahtava peräsin ja pulleat purjeet. Seuraksi purjehti kirjailija Jyrki Maunulan pakinan hahmo koulutusnainen (Rauno Heikkinen). Kuva: Juha Jäntti

Laaja tarjonta vetää väkeä

Tuore puheenjohtaja Leena Unkila on hyvillään siitä, että yhdistyksen toiminta on vahvasti vilkastumaan päin. Tämän vuoden puolella on tullut viitisenkymmentä uutta jäsentä, ja jäsenmäärä on jo kolmensadan tuntumassa.

– Eläkeläisyhdistyksen elämä on tietysti sitä kiertokulkua, että ihmisiä poistuu riveistämme ja uusia tulee tilalle. Mutta meillä on nyt hyvä meno päällä, ja järjestämämme tapahtumat ovat olleet todella suosittuja.

Unkila arvelee, että tapahtumatarjonnan laajuus on se tekijä, joka vetää ihmisiä mukaan. Suuri osa eläkeläisistä kaipaa yhteisiä aktiviteetteja ja tätä kautta sisältöä elämäänsä. Väki on lähtenyt joukolla liikkeelle nyt, kun korona-ajan rajoitukset ovat jo taakse jäänyttä elämää.

– Tosin kahden koronavuoden aikana moni aktiivijäsen vanheni niin paljon, ettei voimia ole ollut enää lähteä uudelleen rientoihin. Sanonnan mukaan vuosi vanhan vanhentaa, ja tämä on kyllä tuntunut meidänkin toiminnassamme.

Yhdistyksen kalenteri sisältää monenmoista menoa ja tapahtumaa. Kuukausikerhot, joissa on käynyt luennoitsijoita eri aihepiireistä, ovat olleet suosituimpia. Karaoke pyörii säännöllisesti, ja äijäkerho on ponkaistu liikkeelle aiempaa pontevammin. Likat 50+ on naisten oma juttu, jolla on ollut vasta yksi kokoontuminen.

Yhdistyksen tilaisuuksien pitkäaikainen vakiojuontaja Ulla Seppälä (oikealla) tuumi, että taitavat olla mustikat seppeleessä vielä vähän raakileita. Puheenjohtaja Leena Unkila kävi huomauttamassa, että ei hän sentään ihan voittoa saanut kesäkuisessa karaokekisassa. Kuva: Juha Jäntti

Eläkeliitossa lanseerattu sokkoretki-konsepti on ollut niin suosittu, että kaikki halukkaat eivät ole aina mahtuneet mukaan. Kukaan ei tiedä retkelle ilmoittautuessaan, mihin matka suuntautuu. Viimeksi retkeläiset tutustuivat Olkiluodon ydinvoimalaan.

– Meillä on ensi vuodelle kova tavoite siinä, että kaikki halukkaat pääsevät näille retkille mukaan. Yksi linja-auto ei aina riitä, joten enempäänkin pitää osata varautua.

Yhdistys on kokoontunut vuoden alusta lähtien pääsääntöisesti palvelutalolla. Siellä on pelattu bocciaa, ja samalla eläkeläisväki on tarjonnut ajanvietettä myös palvelutalon asukkaille. Karaokelaulu on keskeinen osa yhdistyksen toimintaa, ja sitä iloa on voitu jakaa tätä kautta muillekin.

Syksyn iso haaste on Erkki Liikasen 80-vuotisjuhlakonsertti Kampuksella syyskuussa. Liikasen säestäjä, Veli-Matti Friman esiintyi viime vuonna yhdistyksen kesäjuhlassa, ja hän tarjosi mahdollisuutta järjestää yksi kiertueen konserteista Orivedellä. Yhdistys otti haasteen vastaan.

Kun toimintaa on paljon, sen järjestämiseen tarvitaan tekijöitä. Tässä puheenjohtajalla on vahvat joukot takanaan.

– Olen saanut yllättyä iloisesti siitä, miten innokas ja reipas meidän hallituksemme on. Jokainen on tiiviisti mukana omalla panoksellaan. Hallituksen jäsenmäärää nostettiin syksyllä, ja kaikki halukkaat pääsivät siihen mukaan. Tämä vie meitä vahvasti eteenpäin.

Tanssi kuuluu perinteiseen kesäjuhlaan, ainakin Rönnillä. Kuva: Juha Jäntti

Leave a Comment