Taide on kaikille samanarvoista, summaa Vihasjärven kansakoululle taidenäyttelyn koonnut Jaana Pärssinen

Myös Jaana Pärssisen omia töitä on esillä. – Väri on kaiken lähtökohta, Pärssinen kertoo. Kuva: Artturi Siromaa

Jaana Pärssinen on kasannut Vihasjärven kansakoululle näyttelyn noin tusinan taiteilijan töistä. Myös hänen omia töitänsä on esillä. Kansakoululla on järjestetty taidenäyttelyitä aikaisemminkin, mutta Valoa-näyttely on ensimmäinen laatuaan tällä paikalla.

– Pidin Leporannassa näyttelyitä seitsemän kesän ajan. Näyttelyt päätettiin lopettaa omistajan korkean iän vuoksi toissa vuonna. Vihasjärven kansakoulun Aija Viitaniemi oli käynyt Leporannassa ja kysyi minulta, lähtisinkö kokoamaan näyttelyä tänne. Olen henkilökohtaisesti koonnut kaikki taiteilijat näyttelyyn.

Kansakoulun miljöö on erilainen Leporantaan verrattuna. Pärssisellä on käytössään muutama huone kansakoulun tiloista. Lisäksi piharakennuksessa sekä koulun pihassa on töitä. Kompromisseilta ei ole kuitenkaan vältytty.

– Leporannassa minulla oli kolme rakennusta täysin käytettävissäni. Pystyin kokoamaan jopa 30 taiteilijan näyttelyitä. Taide hieman hukkuu kansakoulun rekvisiittaan täällä. On tärkeää tuoda myös kansakoulua esille. Sen kanssa on jouduttu vähän tasapainottelemaan. Lisäksi on sitten vielä kahvilatoimintaa, joka on täällä se ykkösjuttu.

– Minulla kriteerit ovat aina korkealla. Haluaisin tehdä aina mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Ei tämä aivan ole sitä, mitä olisin halunnut. Siinä mittakaavassa, jossa näyttely on voitu toteuttaa, olen tyytyväinen, Pärssinen puntaroi.

Nipa Nissisen pronssiveistoksia. Kuva: Artturi Siromaa

Taiteilijoita ympäri Suomen

Taiteilijoita on Oriveden lisäksi Helsingistä, Tampereelta, Vaasasta ja Kuusamosta. Pärssinen itse on kotoisin Tampereelta.

– Olen tehnyt aina taidetta ainakin jossain määrin, mutta määrätietoisemmin vuodesta 2012, kun valmistuin kuvataiteilijaksi. Olen tehnyt itse sekä auttanut muita saamaan töitä esille.

Taide on luonnollisesti iso osa Pärssisen elämää. Päätoimisesti hän työskentelee kuitenkin hoiva-avustajana.

– Kuvataide merkitsee minulle hetken lepoa ja selviytymistä. Töissäni väri määrittää kaiken. Se on lähtökohta. Kaikki muu tulee perästä. Harrastuksena tätä kuitenkin tehdään.

Näyttely pyrkii luomaan ympäristön, jolla valoa löytyisi myös mieleen.

– Ympärillämme on valoa on hirveästi, mutta mielessä sitä ei aina ole kovin paljoa. Valoa voi löytää miljööstä, jostakin teoksesta tai vaikkapa väristä. Ihan mistä vain. Toivoisin, että näyttely olisi elämyksellinen ja toisi sisäistä valoa katsojalle. Toivon myös, että näyttely antaisi uusia näkökulmia syntyville ajatuksille jokaisen omista lähtökohdista, Pärssinen kertoo.

Kaikki näytteilleasettajista eivät tee taidetta päätoimisesti työkseen. Kaikkia kuitenkin yhdistää sisäinen palo sen tekemiseen.

– Kohdallani valoa tulee jo taiteen luomisen vaiheessa. Toivoisin, että katsoja saisi siitä valosta pienen rippusen myös itselleen.

Ikkunalla on Jaana Pärssisen kutoma valoverkko Lasipaja Sinisiiven lasipalloista. Kuva: Artturi Siromaa

Taide mukana läpi elämän

Pärssisen oma kiinnostus taiteeseen syntyi jo lapsuudessa. Myöhemmin hän kävi hakemassa oppia Helsingistä Alfa-Art-oppilaitoksesta.

– Kun lapsena oli ankeaa, eikä ollut tekemistä, niin neuvo oli, että piirrä tai väritä. Kotona oli aina paperia ja kyniä yllin kyllin. Mitään muuta ei sitten ollutkaan niin paljoa. Ajanvietteeni pienestä pitäen oli piirtäminen. Olen halunnut aina päästä värien sisään. Elämä vei ensin muualle, mutta kun tuli tilaisuus, niin lähdin opiskelemaan kuvataidetta.

Heinäkuun loppupuolella Vihasjärven kansakoululla avautuu toinen näyttely, johon Pärssinen on koonnut jälleen eri taiteilijat. Näyttely kantaa nimeä Satumaista.

– Näyttelyn näkökulma on leikkimielisyydessä. Aina on leikin aika. Ihmisillä pitäisi olla enemmän leikkimielisyyttä ja kykyä kyseenalaistaa. Täytyisi löytää sellaista, ettei elämä ole aina niin vakavaa. Tieto näyttelystä tuli melko myöhään. Välillä oli haasteita löytää taiteilijoita, joilla ei ollut päällekkäisyyksiä.

Pärssisen mielestä yhteiskunnan tulisi arvostaa taiteen tekijöitä enemmän. Hänellä on vahva käsitys, mikä ihmisten ajattelussa on pielessä Suomessa.

– Ei tässä maassa oikein voi elää kuvataiteella. Missioni on laajentaa ihmisten taidekäsitystä. Ei ole ainoa oikea tapa laittaa taidetta esille kliiniseen taidegalleriaan Helsingissä, johon vuokrat maksavat hirveitä. Kaikki muukin taide on yhtä arvokasta. Muukin taide on vähintään yhtä hyvää, monesti jopa parempaa. Taide on kaikille samanarvoista, Pärssinen kertoo.

 

Valoa näyttelyn taiteilijat:
Susanna Joki, Arja Kunttu, Esa Leppänen, Marja-Liisa Luostarinen, Nipa Nissinen, Kari Pyysalo,
Lisa Pyysalo, Jaana Pärssinen, Maire Ruotsalainen, Sirpa Salminen ja Minna Väkeväinen.

Juttua on muokattu 12.6. kello 8.27. Valoverkon on kutonut Jaana Pärssinen aikaisemmin ilmoitetun Minna Väkeväisen sijaan.

Leave a Comment