Oriveden Fortuna on saanut jääkiekkokauden päättäjäisten yhteydessä Tähtiseura-tunnuksen toiminnasta lasten ja nuorten hyväksi Jääkiekkoliiton Hämeen alueen kiekkoseurana.
Tähtimerkki on olympiakomitean ja lajiliittojen laatuohjelma, joka tukee ja kehittää seuratoimintaa. Tähtimerkin saavaa seuraa kuvaillaan modernina, ketteränä ja inhimillisenä, ja Tähtimerkki nähdään lupauksena laadusta ja sitoutumisesta jatkuvaan kehitystyöhön.
– Tässä ohjelmassa on 70 eri kohtaa, joita on käyty seuran kanssa perusteellisesti läpi ja katsottu, missä kunnossa ne seurassa ovat, selvittää Tähtiseura-tunnuksen luovuttanut Jääkiekkoliiton Hämeen aluepäällikkö Jouko Mattila.
Mattila iloitsee Fortunan lähteneen Tähtiseura-ohjelmaan mukaan melko varhaisessa vaiheessa.
– Meillä on tällä alueella 23 seuraa, joista ennen tätä päivää laatuseurataulu on myönnetty viidelle seuralle. Fortuna on alueen kuudes seura eli todella kärkipäässä.
Fortunan Tähtiseura-polun alkuun mahtui vähän karikkoakin, ja homman saaminen pakettiin kesti nelisen vuotta.
– Siinä tulivat koronat ja pidettiin vähän välivuosia, mutta viime syksynä Jarkko (Peurala) ilmoitti, että oletkos käynyt katsomassa alustaa, jossa asioidaan. Yllätyksekseni huomasin, että siellähän on ahkeroitu, Mattila kertoo.
Hyvä henki välittyy
Fortunan puheenjohtaja Jarkko Peurala muistelee hänkin, että kaikki alkoi siitä, että seurassa lähdettiin päivittämään toimintakäsikirjaa, joka oli aikansa elänyt. Toimintakäsikirjan päivittäminen nähtiin tärkeänä, sillä se on joukkueiden toiminnan lähtökohta.
– Maailma on muuttunut ja jääkiekkoseuran toimintaympäristö samoin. Näkisin, että hieno homma, että lähdimme tähän mukaan, joskin tästähän se työ oikeastaan vasta alkaa, Peurala huomauttaa.
Samaa painottaa Mattilakin.
– Ei tämä jää tähän päivään, vaan Tähtiseura-ohjelma on kehitysprosessi.
Hän nostaa esiin kaksi kohtaa ohjelmasta, jotka toteutuvat kauden päätöstilaisuudessa.
– Yhteisöllisyys, jossa iso määrä fortunalaisia on samassa paikassa, ja seuraväen huomioiminen. Täällähän pöytä notkuu palkinnoista, hän toteaa.
Tähtiseura-prosessin aikana Mattilalle on välittynyt Fortunasta ennen kaikkea hyvä henki.
– Seura on todella hyvähenkinen. Tiedän, ettei tekijöitä ole liikaa, mutta kaikki he, jotka ovat olleet tässä mukana, ovat tunteneet toisensa. Kun mennään isompiin seuroihin, ei siellä olla missään tekemisissä.
Mattilan mielestä siihen, miksi Fortuna on ollut hänen mielestään hyvällä tiellä jo pidemmän aikaa, on yksi selkeä syy.
– Seura on tehnyt joskus linjauksen palkallisesta työntekijästä. Sillä on kyllä aika iso merkitys, Mattila toteaa.
Lapset edellä
Puheenjohtaja Peurala iloitsee Tähtiseura-tunnuksen luovutuksen jälkeen, että nyt on varaa vähän rintaakin röyhistellä.
– Kuulostaa äkkiseltään kuivalta tuollainen laatujärjestelmä, mutta se on oikeasti tällä hetkellä meille aika hyvä työkalu eri osa-alueille. Sinne on määritelty, mikä meillä on riittävällä tasolla, mikä hyvällä, mikä erinomaisella. Tähtiseurana olo ei ole pelkkää tähtiloistoa, vaan nyt tiedämme, missä tilassa meidän seuramme on ja mikä vaatii kehittämistä, hän sanoo.
Fortunan valmennuspäällikkö Ville Lehmus on samoilla linjoilla. Merkki itsessään ei tuo seuralle mitään, mutta se on pakottanut seuran tarkastelemaan omaa toimintaansa ja löytämään kehityskohteet sitä kautta.
– Toivottavasti se on tulevaisuudessa seuran kehitystyökalu, ettei meidän tarvitse välttämättä keksiä itse kaikkea, mitä kehitetään.
Yksi seuraavista kehitysaskelista otetaan valmentamisen linjaan.
– Valmentamisessa korostetaan sitä, miten valmennetaan ja miten ollaan lasten kanssa. Tämä on suuntaus, johon haluan viedä seuran valmennuslinjausta. Ei pelkästään, mitä tehdään, vaan miten tehdään, Lehmus painottaa.
Mutta hetken aikaa kuitenkin voi nauttia saadusta tunnustuksestakin ja olla ylpeä kaikesta siitä, mitä on jo saatu aikaan.
– Tähtimerkin saaminen tuntuu hyvältä. Se oli sellainen prosessi, että usko loppui monta kertaa neljän vuoden aikana, Lehmus myöntää.
Kauden päättäjäispäivän kaltaisena hetkenä valmennuspäällikölle konkretisoituu, millaiselle porukalle työtä tehdään.
– Lapset ovat kaikista tärkeintä tässä hommassa. Heistä näkee yleensä, onko itse onnistunut vai ei.
