Kuullaanko Suojan lavalta repliikki ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin”? – se on mahdollista, sillä Oriveden Teatterin tämän kauden näytelmä on Mielensäpahoittaja

Suojan näytelmä, Mielensäpahoittaja
Auto liittyy vahvasti Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -näytelmään. Näytelmän ensi-ilta on 15. huhtikuuta. Kuva: Samuel Pulkkinen

Oriveden Suojalla on valmistumassa ensi-iltaan kansansuosiota saaneisiin Mielensäpahoittaja-teoksiin pohjautuva näytelmä.

Tuomas Kyrön luoma hahmo on seikkaillut seitsemässä kirjassa ja kolmessa elokuvassa. Lisäksi kirjoista on tehty tv-sarja.

Suojalla ensi-iltaan tuleva näytelmä ei pohjaudu mihinkään yksittäisen kirjan tarinaan. Näytelmä on koostettu useista teoksista ja näin ollen sisältää osia eri tarinoista.

– Tämä on koottu muistaakseni jopa muutamistakin teoksista, joten tarina ei ole suora kopio mistään. Tästä haluttiin tehdä erilainen, näytelmän ohjaaja Kari Honkanen kertoo.

Näytelmä valikoitui Suojan ohjelmistoon pääosaa esittävän Toni Koskisen juhlavuoden kunniaksi. Ryhmä päätti muistaa häntä siten, että mies sai pääosan itsensä näköisestä näytelmästä.

– Suurin syy tämän näytelmän valitsemiselle oli, että tämä on Toni Koskisen 45. vuosi Oriveden Suojan näytelmissä. Halusimme juhlistaa sitä ja etsiä näytelmän, jonka päärooli sopii Tonille parhaiten, Honkanen selittää.

Suurennuslasin alla ovat iän mukanaan tuomat muutokset

Esityksellä on myös tärkeä sanoma. Sen kantavina teemoina ovat vanhuuden tuomat muutokset.

– Näytelmässä on paljon vanhenemisen ideasta. Iän mukanaan tuomia muutoksia pohditaan näytelmässä ikään kuin suurennuslasilla, jopa liioitellusti. Tämä pistää ajattelemaan vanhenemista ja vanhenemisen tuomia tunteita ja ajatuksia, Honkanen sanoo.

Projekti ei ole ollut kaikista helpoin tekstin määrän ja tarinan luonteen vuoksi. Näytelmässä tapahtuu ja on paljon asiaa, mutta toimintanäytelmästä ei ole ollenkaan kyse.

– Tämä on ollut aika vaikea projekti. Tekstiä tässä on niin paljon ja tarina on aika syvällinen, jopa surullinen. Etenkin lopussa tuleva kuvaus emännän vanhenemisesta, Honkanen kertoo.

– Kahdeksan näyttelijää on kaiken kaikkiaan. Meitä oli perusporukkamme ja vahvistukseksi saimme vielä satuteatterista pari näyttelijää lisää, Honkanen selittää.

Honkaselle ja pääosaa esittävälle Toni Koskiselle tarinan suuri suosio ei aiheuta paineita. Heidän ajatuksensa onkin, että he tekevät Mielensäpahoittajan eri tavalla kuin muut sen teatterin lavalle tuoneet.

– Toni tekee vähintään yhtä hyvän suorituksen kuin muut Mielensäpahoittajaa näytelleet. Hän on kuin tehty tähän rooliin. Paineita ei tule kyllä ollenkaan, emme edes yritä matkia muita. Me teemme omanlaisemme, Honkanen sanoo.

– Antti Litja oli itseasiassa koulukaverini, joten tunsin hänet sitä kautta. Meillä näytelmässä on omanlaisensa tarina, joten näytteleminenkin on erilaista muihin verrattuna. En edes haluaisi yrittää matkia muiden näyttelemistä, pääosaa esittävä Toni Koskinen kertoo.

Suojan näytelmä, Mielensäpahoittaja
Tässä harjoitellaan kohtausta, jossa Mielensäpahoittaja on Helsingissä hakemassa mustetta mustekynäänsä, jotta voi kirjoittaa testamenttinsa. Kuva Samuel Pulkkinen

Ärisevään hahmoon myös myönteisiä piirteitä

Koskiselle kyseessä on siis 45. vuosi Suojan teatterilla. Hän päätyi teatteriin heti muutettuaan Orivedelle vuonna 1978.

– Muutin tänne 1970-luvun lopussa englannin opettajaksi ja minua pyydettiin heti sellaiseen hyvin pieneen osaan Runar ja Kyllikki -näytelmään. Siitä se lähti, Koskinen muistelee.

Ohjaaja Kari Honkasen ura Suojalla on puolestaan alkanut 1980-luvulla.

– Vuonna 1986 aloitin Suojan kesäteatterilla ohjaamisurani. Siitähän tulee 37 vuotta. Kaiken kaikkiaan yli 70 näytelmää olen ohjannut. Joukossa on ollut lyhyempiä tuotantoja ja satuteatteri pyörii joka vuosi, Honkanen sanoo.

– Olen näytellyt itsekin usein aikuispuolella ja satuteatterissa. Simpauttajassa olin Kuuno vuonna 1989, Honkanen jatkaa.

Toni Koskinen pitää rooliaan vaikeana, sillä Mielensäpahoittajaa pidetään negatiivissävytteisenä tuotantona. Hän haluaakin tuoda esiin erilaisia näkökulmia, sillä Mielensäpahoittaja on paljon muutakin kuin surullinen tarina.

– Tämä on aika hankala ja monisärmäinen näytelmä. Olen kuullut, että Mielensäpahoittaja on vain ärisevä henkilöhahmo, mutta yritän tuoda myös niitä positiivisia puolia hänestä esiin. Päärooleista en muuten kyllä pidä. Niissä on liikaa muistamista ja vastuuta, Koskinen kertoo.

Suojan näytelmä, Mielensäpahoittaja
Ohjaaja Kari Honkanen seuraa tiiviisti harjoituksia ja tekee merkintöjä. Kuva: Samuel Pulkkinen

Satuteatterista aikuisten puolelle

Lasten satuteatterista mukaan hypännyt 15-vuotias Iisakki Tuomaala oli mielissään uudesta roolista Mielensäpahoittajan poikana aikuisten näytelmässä, mutta satuteatteri on enemmän hänen alaansa.

– Kahdessa näytelmässä samaan aikaan oleminen oli aluksi haastavaa, mutta onneksi satuteatteri loppui. Niin pystyin keskittymään täysillä tähän, sillä tasapainottelu kahden näytelmän välillä oli hankalaa, Tuomaala muistelee.

– Olihan se kivaa saada näin iso ja merkittävä rooli. Satuteatterissa minulla ei ole ikinä ollut isoja rooleja, joten kiva aloitus uudessa teatterissa. Vaikeaa se kuitenkin on runsaiden vuorosanojen myötä. Muistaminen pelottaa, Tuomaala kertoo.

Näytelmä itsessään ei kuitenkaan ole Tuomaalalle se kaikista luontaisin ja hänen tyyliänsä.

– Ei tämä ihan ideaali ole minulle. Tässä on aika vähän toimintaa ja todella syvällinen tarina. Rooli on kuitenkin tuntunut omalta ja kivalta. Pojankin elämästä kerrotaan näytelmän aikana, joka on minusta hyvä, Tuomaala sanoo.

– Jos tätä vertaa kuitenkin Satuteatteriin, niin isoin ero on, että tämä on loogisesti kohdistettu aikuisille. Nuori ei ehkä pääse siihen juoneen kiinni. Satuteatterissa parempaa oli juuri se värikkyys. Jos voisin, haluaisin jopa jatkaa siellä. Tässä on liikaa pohdiskelua minun makuuni, Tuomaala jatkaa.

Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -näytelmän ensi-ilta Oriveden Suojan talolla on 15. huhtikuuta. Lippuja saa vain ovelta käteismaksua vastaan. Esityksiä on yhteensä viisi.

Leave a Comment