Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 5,2 prosenttia ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 prosenttia.
Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een. Kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 90,0 prosenttia, ruotsinkielisiä 6,7 prosenttia ja vieraskielisiä 2,8 prosenttia. Vieraskielisistä ehdokkaista lähes 60 prosenttia on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.
Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia on ehdokkaista 2,6 prosenttia ja äänioikeutetuista 3,2 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaista syntyperää olevien osuus koko Suomen väestöstä on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa asuvasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 8,5 prosenttia.
Eduskuntapuolueista eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on Vasemmistoliitolla (7,4 prosenttia puolueen ehdokkaista) ja vähiten puolestaan Liike Nytillä, Perussuomalaisilla, Kristillisdemokraateilla ja Keskustalla.
Tilastokeskuksen aineistossa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkaita eduskuntaan saaneista puolueista käytetään nimitystä ”eduskuntapuolueet”. Tähän luetaan mukaan kuuluvaksi myös Liike Nyt, joka asetti vuonna 2019 ehdokkaansa valitsijayhdistyksien kautta.
Tilastokeskus on julkaissut katsauksia eduskuntavaalien ehdokkaista verkkosivuillaan vuodesta 1995.
