Minustako sivutoiminen palomies? – Nyt voi sonnustautua haalariin ja kokeilla, miltä se oikeasti tuntuisi: pääsyvaatimuksena tarpeeksi ikää, kiinnostusta ja kuntoa, jotka kasvavat harjoittelulla

Myös sivutoimisiet palomiehet kiitävät onnettomuuspaikoille punaisilla hälytysajoneuvoilla ja tekevät muutenkin pitkälti samoja asioita kuin vakinaiset pelastuslaitoksen työntekijät – tietenkin sen mukaan, mihin asti ovat koulutuksessa edenneet. Kuva: Antti Toivari

Oriveden palomieskerho ry ja Pirkanmaan pelastuslaitos järjestävät lauantaina puolenpäivän jälkeen toimenpidepalkkaisten, siis vapaaehtoisten palomiesten elämyspohjaisen rekrytointipäivän, tai oikeammin puolikkaan, Oriveden paloasemalla.

Päivän tarkoituksena on saada rekrytoitua uusia vapaaehtoisia palomiehiä Oriveden ja Eräjärven osastoihin. Paloasemalla vierailevat saavat käytännössä itse kokea, miltä varusteet ja työkalut tuntuvat. Tämän kokemuksen pohjalta on ehkä helpompi pohtia, olisiko itsestä mukaan toimintaan.

– Alkuvaiheessa riittää kiinnostus toimintaan.

Jatkossa vaaditaan hyvää fyysistä peruskuntoa, jota pystyy ylläpitämään myös paloasemalla. Jos ura sivutoimisena palomiehenä alkaa tosissaan kiinnostaa, tehtävään koulutetaan kurssi kerrallaan peruskurssista lähtien, samoin ensiaputaitoihin, kertoo Oriveden ja Eräjärven yhteisen palomieskerhon varapuheenjohtaja, rekrytoinnista vastaava Antti Toivari.

Monenmoisia tilanteita tulee harjoituksissa ja tositoimissa vastaan. Myös vähän korkeammissa paikoissa joutuu joskus killumaan. Kuva: Antti Toivari

Koulutusta tarjotaan tavoitteellisesti ja keskitetysti

Kurssin käytyään pääsee mukaan myös operatiiviseen toimintaan eli lähtemään hälytyksiin. Koulutukset järjestää Pirkanmaan pelastuslaitos keskitetysti, pääasiassa viikonloppuisin, sen mukaan kuin osallistujia niille ilmoittautuu.

Osaamista pidetään yllä harjoituksissa, joita on pari tuntia viikossa. Orivedellä ja Eräjärvellä on kummallakin oma harjoitusiltansa, ja 15 harjoituskertaa vuodessa riittää toimintavalmiuden ylläpitoon.

– Meitä on laidasta laitaan eri ammattikunnista, siellä on sähkömiestä ja puuseppää, samoin ihmisiä esimerkiksi puolustusvoimilta. Hälytysvalmiudessa ollaan puhelinjärjestelmän kautta valmiudessa, ja hälytyskutsuun voi vastata oman ehtimisen mukaan, lähteekö keikalle vai ei.

Oriveden paloasemalla päivystää neljä palomiestä ympäri vuorokauden, ja isompiin hälytyksiin kutsutaan avuksi muita yksikköjä. Palomestarin tai hälytyspäivystäjän harkinnan mukaan myös sivutoimiset liittyvät tarvittaessa tehtäviin mukaan.

Toivari sanoo, että toimeen tullaan nykyiselläkin määrällä, mutta joukkoon halutaan uusia, aktiivisia ihmisiä, koska toisesta päästä väki koko ajan vanhenee.

Isän jalanjäljissä, auttamisen halusta

Itse hän kuvailee lähteneensä mukaan palomiehenä toimineen isän jalanjäljissä. Ammatiltaan Orivedelle muuttanut Toivari on ensihoitaja, joka parhaillaan opiskelee sairaanhoitajaksi.

– Pääsee porukassa tekemään ja saa auttaa ihmisiä, se on perusmotivaattori monelle. Onhan tämä yhteiskunnallisesti tärkeä harrastus, josta aina välillä saa aikamoisen adrenaliiniryöpyn. Niin ja ehdottomasti myös naiset ovat tervetulleita mukaan, jos kunto vaan riittää, meillä ei heitä valitettavasti ole vielä yhtään, mutta otettaisiin kyllä mielellään.

Toivari kuvailee sivutoimisten palomiesten olevan motivoitunutta porukkaa, jossa vallitsee vahva yhdessä tekemisen meininki. Harrastus on tuonut hänelle paljon hyviä ystäviä ja sen myötä on löytynyt myös uusia harrastuksia, kun porukalla kokeillaan milloin mitäkin lajia fyysisen kunnon ylläpitämiseksi.

– Siinä tulee paremmin huolehdittua omasta kunnosta kuin ehkä muuten, hän itse arvelee.

Lauantaina tapahtumassa on tarkoituksena houkutella väkeä kokeilemisen kautta ja näyttää, mitä perustoiminta on. Siihen voi kuulua niin tieliikennepelastamista kuin sammutustyötä, joten kuumakonttikin lämpiää paloasemalla.

Oriveden ja Eräjärven vapaaehtoisilla palomiehillä ei ole nuoriso-osastoa, joten ikää pitää olla 18 vuotta. Yläikärajan sanelee oma fyysinen kunto, mutta useimmilla rajat tulevat vastaan viimeistään 60 vuoden jälkeen.

Nykyään yleisesti puhutaan siis sopimuspalokunnista. Näitä voivat olla vapaapalokunta, tehdaspalokunta, puolivakinainen palokunta – jollainen Orivedelläkin on aiemmin ollut, mutta tätä nykyä puhutaan sivutoimisista palomiehistä.
– Samanlaista yhteishenkeä on meilläkin kuin VPK:ssa, Antti Toivari vakuuttaa.
Erilaiset harjoitukset ovat niin vakinaisille kuin sivutoimisillekin keskeisiä. Harjoituksia pidetään paljon yhdessä, jotta toiminta on yhteneväistä ja sujuvaa ammattilaisten kanssa. Kuva: Antti Toivari

Leave a Comment