Kaaduin viime viikolla Latokartanontien jalkakäytävällä, Lähimmäisen kamarin tuntumassa. En osannut yhtään varoa, sillä jalkakäytävä ei varsinaisesti ollut jäinen. Sen sijaan se oli aurattu lanalla, joka teki pinnasta täysin sileän. Olisipa se aurattu jollain kampamaisella terällä!
Huojahdin kaatuessani ensin taakse, sitten eteen. Koetin varoa päätäni, mutta silmäkulmaan osui silti. Siinä vain menivät jalat alta, onneksi sentään pääsin ylös omin avuin. Sauvoistakaan ei ollut mitään apua.
Lähetänkin siis terveisiä kyseisen jalkakäytävän kunnossapidosta vastaavalle. Saisiko aurausjälkeen edes vähän rosoa petollisen sileän pinnan sijaan, kiitos!
Helena Seppälä
