Seurakunnan vuodesta on tulossa alijäämäinen muun muassa kustannusten nousun vuoksi – ”Lyhyellä aikavälillä me emme pysty niitä säästöjä saamaan aikaan”

Oriveden seurakunta, kirkkovaltuusto 2022
Oriveden kirkkovaltuusto käsitteli vuoden 2023 talousarvion vuoden 2022 viimeisessä kokouksessa. Kuva. Jaana Ala-Lahti

Oriveden seurakunnan vuodesta 2023 on tulossa taloudellisesti miinusmerkkinen, jos kirkkovaltuuston viime vuoden päätteeksi hyväksymä talousarvio toteutuu sellaisenaan.

Arvio on, että seurakunnalle kertyy tänä vuonna reilu 120 000 euroa alijäämää. Se aiotaan kattaa aiemmin kertyneellä ylijäämällä, jota taseessa on edellisiltä tilikausilta reilu 1,3 miljoonaa euroa.

Lue myös: Kirkkovaltuusto nosti diakonia-avustuksiin varattua määrärahaa, päätös vaati kaksi äänestystä – katso lista yhdistyksistä ja tahoista, jotka saavat seurakunnalta tänä vuonna avustusta

Kirkkoherra Mika Tapiolinna muistutti kokouksessa, että vuodesta 2023 on tulossa vielä enemmän arvioihin perustuva vuosi kuin edellisistä vuosista. Syynä siihen on etenkin energiakustannukset, joiden nousun vaikutusta seurakunnan talouteen on vaikea arvioida.

– Talousarvion lopputulokseen vaikuttavat energian korkea hinta sekä inflaation vaikutukset, jotka näkyvät monessa asiassa, muun muassa tarvikkeissa ja ostopalveluissa, talouspäällikkö Taina Väisäsvaara tiivisti.

Palvelujen ostoissa onkin edelliseen talousarvioon verrattuna varauduttu lähes 50 000 euron nousuun ja aineissa ja tarvikkeissa yli 100 000 euron nousuun.

Väisäsvaara nosti alijäämäisestä talousarviosta esiin sen, että siihen sisältyy myös hautainhoitorahasto. Se on ollut alikatteinen vuoden 2021 lopussa yli 135 000 euroa ja alijäämää rahasto näyttää myös tälle vuodelle lähes 52 000 euroa.

– Meidän on tämän vuoden aikana tarkasteltava hautainhoitorahaston alikatteisuuteen johtaneita syitä ja mietittävä, miten saamme sen talouden tasapainotettua, Väisäsvaara totesi.

Syynä tähän on muun muassa se, että kirkkolain mukaan verovaroja ei saa käyttää yksittäisten hautojen hoitoon.

Talousarviossa rahaston tilanteen mahdollisina parantamiskeinoina mainitaan muun muassa hautainhoidon tason laskeminen, ainaishoitosopimusten purkaminen tai määräaikaistaminen sekä pitkäaikaisten yli 10 vuoden sopimusten purkaminen tai lyhentäminen.

Oriveden seurakunta, kirkkovaltuusto
Kirkkovaltuustokauden viimeisen kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Aakula. Uuden kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous on torstaina. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Tekeillä kaksi strategiaa talouden tasapainottamisen tueksi

Talousarviossa on pitänyt ottaa huomioon myös kriisiytyvän seurakunnan tunnusmerkit. Niiden osalta viesti on huojentava: seurakunta ei ole tällä hetkellä kriisiseurakunta.

– Talousarvion alijäämäisestä tuloksesta huolimatta seurakunnan tase ei ole vaarassa kääntyä alijäämäiseksi. Maksuvalmiutemme on myös hyvä, Väisäsvaara sanoi.

Seurakunnan tavoitteena on tasapainottaa talouttaan. Sen työn tueksi seurakuntaa laatii kuluvan vuoden aikana niin kiinteistöstrategian kuin henkilöstöstrategian. Kiinteistöstrategian toivotaan muun muassa ohjaavan sitä, mihin kiinteistöihin investoinnit jatkossa kohdennetaan.

Lue myös: Nämä investoinnit ovat Oriveden seurakunnan suunnitelmissa vuonna 2023 – kiinteistöjen korjauksiin varataan yli 200 000 euroa

– Meidän pitää lähteä toteuttamaan suunnitelmallista kiinteistö- ja henkilöstöpolitiikkaa, koska seurakunnan talous ei kestä pidemmällä tähtäimellä nykyistä kulurakennetta, Väisäsvaara muistutti.

Arvion mukaan verotuloja seurakunnalle kertyy hyvin vielä tänä ja ensi vuonna. Sen jälkeen ennuste osoittaa niiden määrän pienentyvän.

Tuloja seurakunta on saanut myös myymällä metsää. Tänä vuonna puunmyyntituloja arvioidaan kertyvän noin 119 000 euroa. Vuoden 2021 tilinpäätöstiedot osoittavat, että silloin puunmyyntituloja seurakunta sai lähes 178 000 euroa.

Seurakunnan vuosikate on reilu 110 000 euroa. Poistojen osuus on puolestaan lähes 233 000 euroja.

Väisäsvaaralta myös kysyttiin, miksi talousarviota tehdessä oli päädytty alijäämäiseen talousarvioon.

– Kustannusten nousu on niin nopeatahtinen, että lyhyellä aikavälillä me emme pysty niitä säästöjä saamaan aikaan. Voimme säästää oikeastaan vain kahdesta asiasta, henkilöstöstä ja kiinteistöistä. Kummankaan kohdalla emme voi tehdä niin äkkinäisiä päätöksiä, että se näkyisi jo vuoden 2023 aikana, Väisäsvaara vastasi.

Seurakuntalaisia kutsutaan mukaan tekemään

Toiminnan osalta seurakunnassa toivotaan, että vuosi 2023 olisi jo niin sanottu normaali vuosi, jolloin ei enää olisi erilaisia rajoituksia.

– Siltä osin pääsisimme katsomaan, miten eri asiat kehittyvät ja kulkevat eteenpäin seurakunnassa. Meillä on toiminnan suhteen monia kysymysmerkkejä, muun muassa se, kuinka jumalanpalveluksissa kävijöiden määrä jatkossa kehittyy, kirkkoherra Mika Tapiolinna kertoi.

Seurakunnassa on huomattu, että koronan jälkeen jumalanpalveluksissa on käynyt vähemmän väkeä kuin ennen koronaa.

– Siihen on varmasti monia syitä, mutta meidän on mietittävä, olisiko meillä mahdollista tehdä asialle jotakin.

Jumalanpalveluselämää on jo osin alettu kehittää. Seurakunnan eri kirkkojen alueille on nimittäin nimetty vastuupapit. He kehittävät alueen jumalanpalveluselämää ja alueella tapahtuvaa toimintaa yhdessä työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa.

Tämän vuoden aikana seurakunnan tavoitteena on pyrkiä entistä enemmän kohti yhteisöllisyyttä ja kannustaa jäseniä osallistumaan entistä enemmän toiminnan toteuttamiseen.

– Tietysti tässä täytyy olla tarkkana ja varovainenkin, koska meillä on seurakuntalaisia, jotka haluavat osallistua, mutta eivät niinkään toteuttaa. Tämä heille pitää sallia. Tarkoituksena kuitenkin on, että seurakuntalaiset olisivat enemmän tekemässä ja me työntekijät olisimme valmentajan roolissa, Tapiolinna kuvaili.

– Tämän kautta voisimme päästä kehittämään Oriveden seurakuntaa sen näköiseksi kuin sen jäsenet ovat, hän uskoi.

Osittain Tapiolinnan kuvailemaan suuntaan on kuljettava jo siksikin, että tulevaisuudessa seurakunnassa ei todennäköisesti ole yhtä paljon työntekijöitä kuin heitä on nyt.

Leave a Comment