OrPon liigajoukkueen ensimmäinen peli joulutauon jälkeen ei mennyt aivan putkeen, sillä Hämeenlinnan Lentopallokerho nuiji voiton suoraan kolmessa erässä 3–0 (26–24, 25–14, 25–23).
Illan ikävin uutinen oli varmasti Anastasia Borichevan loukkaantuminen polven jotenkin väännyttyä verkolla, kun peliä oli takana vasta runsaat 5 minuuttia. Hänet kantoi kentältä HPK:n taustajoukkoihin kuuluva isoveli Dimitri Borichev, ja pelaajan tie vei ambulanssilla Kanta-Hämeen keskussairaalaan.
Ensimmäinen erä tasainen, Mosser takoi jo monta pistettä
OrPon näkökulmasta peli alkoi hyvin tasaisena, eikä piste-ero missään vaiheessa ensimmäistä erää kasvanut paria-kolmea pistettä suuremmaksi. Erän suurin hahmo oli ehkä joukkueensa parhaana palkittu HPK:n amerikkalaisvahvistus Jenny Mosser, joka pelin edetessä nousi yhä selvemmin esiin. Hänen hyökkäyksiään OrPon pelaajien oli vaikea saada nostettua, ne olivat kovia ja oivallisesti sijoitettuja.
Toisessa erässä jäivät OrPon kudit harmillisen usein piippuun, ja kesyt hyökkäykset tulivat takaisin kahta lujempina. Kotijoukkue johti jo 11–4, sitten OrPo hivutti itsensä parin pisteen päähän. HPK johti jo 20–11, kun Taija Kaukoranta palasi passaamaan.
OrPon tuore amerikkalaispassari Piper Matsumoto pääsi kokeilemaan peliä tilanteesta 9–3, mutta hänen taidoistaan ei vielä saanut oikein käsitystä, eikä pienen jakson perusteella kannatakaan vetää vielä johtopäätöksiä.
Pelijännitys näkyi, mutta pariin otteeseen Matsumoto kyllä löysi passeillaan mukavasti Daria Butkevychin. Tässä pelissä Dasha oli muuten tavallista näkymättömämpi – pistepörssin kuningatar pidettiin tiukasti aisoissa torjunnalla.
Ada Aronen aloitti pirteästi, mutta jäi yhä enemmän torjunnan pihteihin
OrPon parhaana palkittiin myös numero 9 eli Ada Aronen, joka parhaimmillaan nakutteli nelospaikalta alussa pisteen toisensa perään, mutta myönsi että kakkoserässä HPK:n torjuntaa oli erittäin vaikea ohittaa, sitten piti vain yrittää ylä- ja sivukäsistä.
Aronen näki haastattelussa pelin jälkeen joukkueensa suurimmaksi ongelmaksi, ettei palloa saatu tapettua, vaikka nostopeli oli hänestä OK.
Mosser taas halusi uskoa, että tällainen iso voitto saattaa kääntää kurssin laajemminkin. Joukkue pelasi hyvin yhteen ja nosti pallon toisensa jälkeen takaisin peliin – joskus jalallakin. Yhdeksänneltä sijalta kevätkauden aloittaneen joukkueen itseluottamukselle voitto kolmossijalla olevasta OrPosta teki epäilemättä hyvää.
Silmiinpistävää oli myös HPK:n tiukka torjunta. OrPo taas nakkeli tusinan verran ässiä, mutta nekään eivät nyt riittäneet. Kovin usein pallo jäi kiertämään flipperityyliin lähelle verkkoa, mistä sitä oli vaikea saatella lujasti vastapuolelle.
Keskitiorjuja Vera Klimovich tuntui ehtivän joka paikkaan verkolla. Yleispelaaja Adeola Owokoniranin peli oli hyvin vaihtelevaa: mainioita oivalluksia ja heti perään rämpimistä. Passari Jenna Ylivainio jakeli passeja laajalla skaalalla ja pääsi päättämään pelin.
Myös kokenut Michaela Madsen oli melko hankala pideltävä verkolla ja kannatteli joukkuettaan pahoissa paikoissa. Niitäkin tuli, sillä kolmoserässä HPK oli jo häviöllä 13–18. Katsojat ehtivät jo varovasti toivoa neljänteen erään menoa, mutta niin vain tässäkin erässä kotijoukkue hivutti itsensä rinnalle ja pienimmällä mahdollisella piste-erolla erä- ja otteluvoittoon.
Myös OrPon Liisa Rinta-Tassi ja Oona Viljanen pistäytyivät kentällä, Rinta-Tassi kahdestikin. Jessika Mursula teki pari hyvää syöttöputken itua ja libero Emilia Putkisaarellakin oli monta hyvää pelastusta. Myös Daria Butkevych venyi hyviin puolustuksiin, mutta vastapuoli vain oli tällä kertaa parempi.
Kuten Aronen haastattelussa totesi, nyt ei auta muu kuin keskittyä jo seuraavaan peliin. Lauantaina OrPo saa vieraaksi kotihalliin LP Viestin.
Juttua on muokattu 5.1.2023 klo 8.15: Jutun otsikkoon on korjattu Piper Matsumoton nimi oikeaan kirjoitusasuun.
