Maastot ja maisemat saivat kehuja, kun beaglet kisasivat Pohjoismaiden mestarin tittelistä – Pirkka-Hämeen Beagle ry:n puheenjohtaja Jarkko Uotilalle innostus koetoimintaan on tullut verenperintönä

Pohjoismaiden mestaruuskilpailu, beagle, Orivesi
Beaglejen Pohjoismaiden mestaruuskilpailu pidettiin Orivedellä. Mestariksi kruunattiin Maliskan Saku Santeri ja sen omistaja Teuvo Sallinen (vas.). Toiseksi sijoittuivat Håkan Andersson ja Vistenas Challe (oik.) Ruotsista. Kolmanneksi tulivat Aha Knerten´s Tikka ja Ruben Sjovald Norjasta. Kuva: Pirkka-Hämeen Beagle ry

Orivesi sai toimia kisapaikkakuntana, kun beaglejen vuoden 2022 Pohjoismaiden mestarin titteli oli jaossa viime vuoden loppupuolella.

Kisojen järjestäjänä toimi Pirkka-Hämeen Beagle ry, jonka puheenjohtajana toimii orivesiläinen Jarkko Uotila.

– Kisa järjestetään vuorovuosin Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Tänä vuonna oli Suomen vuoro järjestää kisa. Beaglejärjestö otti paikallisyhdistykseemme yhteyttä ja kysyi, olisiko meillä kiinnostusta ottaa kisa järjestettäväksemme. Päätimme tarttua ehdotukseen, Uotila kertoo.

Mestaruuskisaan oli päässyt mukaan jokaisesta maasta kolme koiraa. Ne olivat sijoittuneet oman maansa ajomestaruuskisassa vuonna 2021 kärkikolmikkoon ja tulivat nyt hakemaan Pohjoismaisen mestarin titteliä.

Viime vuonna mestaruuskisa pidettiin Norjassa ja kisan voitti tuolloin suomalainen beagleuros Peräpöksän Paukku. Puolustava mestari oli mukana myös Orivedellä. Peräpöksän Paukku on lisäksi tuplamestari Suomessa: se on Ajovoittaja vuosilta 2021 ja 2022.

– Maiden kärkikoirat kisassa ovat aina mukana. Upeaahan se oli maastossa käydessä seurata, että miten oikeasti hyvät koirat toimivat. Beagleväki on myös hyvähenkistä sakkia, joten kivahan näitä tapahtumia senkin takia on järjestää, Uotila sanoo.

Kaksipäiväinen kisa on kova koitos

Mestaruus kisassa ratkottiin kahden ajokokeen yhteistuloksen perusteella. Uotila painottaa, että kaksipäiväisessä kisassa ei vielä ensimmäisen päivän tulosten jälkeen voi ennustaa, mitä seuraavana päivänä tapahtuu.

– Pelin henki on se, että tilanne voi kääntyä ihan päälaelleen toisen kisapäivän aikana. Koirillehan arvotaan silloin edelliseen päivään verrattuna uusi kisamaasto, joten siellä on ihan uusi tilanne edessä koiralle toisena päivänä, Uotila huomauttaa.

Kaksipäiväinen kisa on kaiken kaikkiaan kova koitos kilpailevalle koiralle. Hyvän sijoituksen saadakseen kisaavan koiran pitäisi olla riittävän terävänä ja hyvässä kunnossa kumpanakin päivänä.

Maksimipisteet yhden päivän suorituksesta on 100 pistettä. Pisteitä koiraa saa ajoajasta sekä hausta, haukusta ja ajotaidosta.

– Yhden kisapäivän aikana koira voi juosta yli 40 kilometriä kahden kaksi tuntia kestävän ajoerän aikana. Koiran on todellakin oltava kunnossa, että se jaksaa kaksi päivää tehdä töitä.

Mestaruus jälleen suomalaiskoiralle

Pohjoismaiden mestaruus jäi Suomeen. Parhaan tuloksen teki nimittäin Teuvo Sallisen omistama Maliskan Satu Santeri yhteispistein 132,84.

Toinen sija meni Ruotsiin parille Håkan Andersson ja Vistenas Challe tuloksella 115,09. Kolmanneksi sijoittui tuloksella 96,29 norjalaiskoira Aha Knerten´s Tikka, jonka omistaa Ruben Sjovold.

Peräpöksan Paukku ei tällä kertaa onnistunut. Jo sen ensimmäinen kisapäivä oli epäonninen, sillä sen suoritus oli vain neljän pisteen arvoinen. Toisena kisapäivänä se teki tuloksen 33.75.

Uotilan mukaan pohjoismaiden mestarin titteli on yksi suurimmista meriiteistä, jonka beagle voi saada.

– Pykälää korkeampi on vielä maailmancupiin osallistuminen, mutta Pohjoismaiden mestaruus on kyllä todella arvostettu. Se on hieno meriitti, että kisaan pääsee mukaan.

”Täällä on todella yhteistyöhaluisia metsästysseuroja”

Kisojen järjestämisessä yksi suurimmista töistä oli kisamaastojen etsiminen koirille. Urakasta vastasi Uotila.

– Yksi koemaasto oli Vilppulassa, mutta muuten ne olivat ihan Oriveden lähialueilla, muun muassa Eräjärvellä, Hirsilässä, Enokunnassa ja Juupajoella. Iso työ siinä on, että saa maastot järjesteltyä kahdeksi päiväksi, Uotila toteaa.

Lupa maastojen käyttöön kysytään alueilla toimivilta metsästysseuroilta, sillä ne ovat vuokranneet maille metsästysoikeuden.

– Oriveden alueella tämä homma toimii tosi hyvin, sillä täällä on todella yhteistyöhaluisia metsästysseuroja. Yhteishenkeä on olemassa, joten täällä on todella hieno toimia, Uotila kehuu.

Kisajärjestäjän vastuulle kuului myös tuomarien hankinta. Heitä tarvittiin yhteensä 18, sillä jokaisen koiran mukana metsässä oli aina kaksi tuomaria. Kisamaastojen tapaan myös koirilla olleet tuomarit vaihtuvat toiseksi kisapäiväksi.

– Joihinkin maastoihin laitoimme vielä myös maasto-oppaan mukaan, joten aika paljon väkeä tämänkokoisenkin kisan järjestäminen vaatii. Mutta pääasiassa yhdessä Jokelan Raimon kanssa me kisajärjestelyjä teimme.

Kehuja kisajärjestelyt ja etenkin kisamaastot olivat saaneet myös osallistujilta.

– Maastot ja maisemat saivat kehuja. Hienona alueena kilpailijat tätä pitivät, kun on monen näköistä metsää ja maastoa sekä korkeuseroja.

Myös majoituspaikaksi ja kisakeskukseksi valittu Oriveden Kampus oli ollut kisaajien mieleen. Keskeisellä sijainnilla olevalta Kampukselta oli kilpailijoiden ollut helppo lähteä joka paikkaan.

– Kaikki sujui senkin puolesta hyvin ja saimme tavallaan ihan valmiiseen pöytään mennä, Uotila lisää.

Beaglemieheksi vasta aikuisena

Uotilasta itsestään on tullut beaglemies vasta aikuisiällä. Hänen lapsuudenkodissaan koiria oli aina, mutta ne olivat ajokoiria ja dreevereitä.

– Kiinnostus metsästykseen ja koetoimintaan tuli kuitenkin sieltä kotoa. Sitten vain tuli se ajatus, että haluan ottaa ensimmäisen beaglen ja nyt minulla on toinen. Beaglella on todella miellyttävä luonne. Se on hyvä kotikoira ja hyvä metsästyskoira, Uotila kehuu.

Beaglen hankkiminen johdatti hänet mukaan myös beagleyhdistyksen toimintaan.

– Ihan mielenkiinnosta lähdin katsomaan paikallisyhdistyksen vuosikokoukseen, että millaista yhdistyksen toiminta on. Sieltä jäi sitten matkaan johtokuntapaikka ja nyt olen toista kautta puheenjohtajana.

– Kai tämä verenperintönä isältä tulee, kun hän on kiertänyt aikoinaan todella paljon etenkin noissa tuomarihommissa.

Sen Uotila on nyt huomannut, että kiinnostus rotua kohtaan on kasvanut lähivuosien aikana.

– Pirkanmaan alueella beagleharrastajien määrä on suurin piirtein kolminkertaistunut edellisten viiden vuoden aikana. Rotu ja toiminta sen parissa on kokenut uuden nousun tällä alueella. Mukana on myös paljon nuoria harrastajia ja noin kolmasosa beagleharrastajista on naisia, Uotila kertoo.

Vaikka Uotila onkin nyt ollut kisajärjestäjän roolissa, on hän käynyt kokeilemassa koiriensa kanssa myös kisaamista.

– Vielä ei oikein mainittavaa tulosta ole tullut, mutta josko sitten tulevaisuudessa. Koira on kuitenkin vasta 5,5-vuotias, joten iän puolesta parhaat vuodet alkaa olla vasta käsillä.

Pirkka-Hämeen Beagle ry järjestää useita koetapahtumia vuodessa ja niitä pyritään pitämään tasapuolisesti joka puolella yhdistyksen toiminta-aluetta. Vuonna 2019 yhdistys sai myös järjestää Ajovoittajan eli beaglejen SM-kisan. Kisapaikkana toimi Hyytiälän metsäasema Juupajoella.

Yhdistyksen viime vuoden toiminnan päätti yhdistyksen mestaruuskisa, joka järjestettiin Orivedellä. Voiton kisassa vei Jenna Pihlajamäen urosbeagle Taivaltajan Captain.

Leave a Comment