Pandemia-ajan infektiovastaanotto on ajanut juupajokelaisia lääkäriin Mänttään – sairaanhoitajan vastaanotolle ei ole hakeuduttu yhtä hanakasti kuin ennen koronaa

Juupajoen kunnanvirasto. Kuva: Markus Puolakanaho.
Tilastot kertovat, että juupajokelaisten keskimääräiset kuukausittaiset käyntimäärät lääkärin vastaanotolla ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, mutta tänä vuonna käynnit vastaanotolla Mänttä-Vilppulassa ovat lisääntyneet ja vastaavasti Juupajoella vähentyneet. Arkistokuva: Markus Puolakanaho.

Mäntänvuoren Terveydestä saatujen tietojen mukaan vuonna 2018 juupajokelaiset kävivät keskimäärin 145 kertaa kuukaudessa lääkärin vastaanotolla Juupajoella ja seitsemän kertaa Mänttä-Vilppulassa. Vastaavat luvut tältä vuodelta ovat 107 käyntikertaa Juupajoella ja 47 Mänttä-Vilppulassa.

Tilastot siis kertovat, että juupajokelaisten keskimääräiset kuukausittaiset käyntimäärät lääkärin vastaanotolla ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, mutta tänä vuonna käynnit vastaanotolla Mänttä-Vilppulassa ovat lisääntyneet ja vastaavasti Juupajoella vähentyneet.

Lue myös: Juupajoen terveyskeskuksesta muistutetaan, että apua saa tulla hakemaan puhelinpalvelun lisäksi luukultakin – ”Meidän tehtävämme on auttaa, ja haluamme auttaa enemmän”

– Pandemia-ajan infektiovastaanotto on valtakunnallisten ja sairaanhoitopiirin ohjeistusten perusteella keskitetty Mänttään, jonne myös juupajokelaiset infektiopotilaat on ohjattu. Tämä selittää lukuja, sanoo Mäntänvuoren Terveyden terveyspalveluiden palvelupäällikkö Milla Nyberg.

Ohjeistus poistuu vuodenvaihteessa.

– Juupajoelle pystytään taas ottamaan infektiopotilaita ja on jo pikkuisen otettukin, Nyberg sanoo.

”He eivät ole jostain syystä löytäneet takaisin”

Tilastojen mukaan juupajokelaisten käyntimäärät hoitajan vastaanotolla ovat puolestaan vähentyneet selvästi.

Vuonna 2018 käyntimääräksi tuli keskimäärin 160 käyntiä kuukaudessa Juupajoella. Nyt vastaava luku tältä vuodelta on 70 käyntiä.

Mänttä-Vilppulaan suunnanneissa hoitajan käynneissä ei sen sijaan juuri eroa vertailuvuosien välillä ole, vain muutama käynti kuukausittain enemmän vuonna 2022 kuin 2018.

Tähänkin Nybergillä on antaa selitys.

–  Tietyt asiakasryhmät eivät ole hakeutuneet entiseen tapaan sairaanhoitajan vastaanotolle kuin ennen koronaa. He eivät ole jostain syystä löytäneet takaisin. Niinpä olemme alkaneet kutsua joitakin potilasryhmiä käynnille, vaikka pitäisi pyrkiä kannustamaan siihen, että ihmiset itse huolehtisivat käynneistä, hän sanoo.

Esimerkiksi fysioterapeutilla juupajokelaiset kävivät vuonna 2018 keskimäärin 84 kertaa kuukaudessa ja tänä vuonna 51 kertaa. Mänttä-Vilppulaan suuntautui vuonna 2018 keskimäärin kolme juupajokelaisten fysioterapiakäyntiä kuukaudessa, kun tänä vuonna vastaava luku on 11.

Nyberg toteaa, että kaiken kaikkiaan hoidon saatavuus Juupajoella on todella hyvä.

– Sinne on fysioterapeutille, suuhygienistille, sairaanhoitajalle ja lääkärillekin ollut hyvin aikoja saatavilla, hän sanoo.

Palvelut järjestetään kysynnän ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella

Nyberg kuitenkin huomauttaa, että palveluita järjestetään kysynnän mukaan ja tarkoitusksenmukaisuusperusteisesti.

– Esimerkiksi oikojahammaslääkärin vastaanotto järjestetään Mäntässä, koska Juupajoen asiakasmäärät ovat pienet. Mäntän päähän olevat oikojahammaslääkärikontrollit pyritään ajoittamaan siihen, kun pystytään samalla toteuttamaan myös röntgenkontrolli, mikä ei ole Juupajoella mahdollista.

Kyse ei Nybergin mukaan ole siitä, etteikö asiakkaita haluttaisi ohjata Juupajoelle. Hän painottaa, että asiakkaat ohjataan tarkoituksenmukaiseen palveluun.

– Infektiopotilaat on ohjattu pandemia-ajan ohjeistusten mukaisesti Mänttään. Joskus jos Juupajoella on poissaoloja, joudutaan ohjaamaan Mänttään. Ohjautumiseen vaikuttaa myös ammattilaisten erityisosaaminen.

Hän mainitsee myös, että osa juupajokelaisista hakeutuu omasta tahdostaan mieluummin Mänttään kuin Juupajoelle, muttei osaa sanoa, mikä tähän on syynä.

– Juupajoella ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä terveyspalveluihin. Asiakastyytyväisyys on NPS-mittausten eli suositustodennäköisyyden mukaisesti korkealla tasolla ollen tänä vuonna 78,9 ja palvelun hyödyllisyys 85,2.

Etäpalveluilla lisää vaihtoehtoja

Juupajoella on jo pitkään oltu huolissaan lähipalveluiden säilymisestä paikkakunnalla. Nyberg toteaa, että palvelut tuotetaan Mäntänvuoren Terveydessä jatkossakin tarkoituksenmukaisella tavalla.

– Etäpalveluilla pyritään lisäämään palvelutarjotinta: ihmisellä on monipuolisempi mahdollisuus päästä palveluiden piiriin, myös pidemmän matkan takaa. Etäpalveluilla helpotetaan töiden ja muiden asioiden hoitamista.

Puhelimitse tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin Nyberg näkee palvelevan ennen kaikkea asiakasta.

– Juupajoella on toki pääsääntöisesti aina hoitaja paikalla, mutta hänelläkin on vastaanottoa. Asiakkaalle on ehkä mukavampi soittaa, jottei tule odottelua siellä. Kun on pieni terveysasema, hoitaja ei välttämättä ole sillä hetkellä vapaana.

Kiireellisyys ratkaisee

Nyberg ei kiellä, etteikö pitkään jatkuneesta asiakassuhteesta olisi hyötyä hoidon tarpeen arvioinnissa. Hän kuitenkin toteaa, että hoidon tarpeen arviointia ovat keskitetyssä puhelinpalvelussa tekemässä henkilöt, jotka ovat saaneet tähän koulutuksen.

Hän mainitsee myös, että hyvinvointialueelta on tulossa yhtenäisiä kriteereitä hoidon tarpeen arviointiin. Lisäksi hän painottaa, että hoidon tarpeen arvioinnistakin voi halutessaan jättää omalle hoitajalle soittopyynnön.

– Lain mukaan ihmisen pitää päästä lääkäriin, jos hän niin haluaa, mutta arvion hoidon kiireellisyydestä tekee aina terveydenhuollon ammattilainen. Hoitoon pääsy pitää taata kiireellisyyden perusteella. Hoidon tarpeen arvioinnissa huomioidaan myös tilanteen vaatima osaaminen, jonka perusteella asiakas ohjataan oikeaan paikkaan.

Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennetaan portaittain ensi vuodesta alkaen seitsemään vuorokauteen.

Leave a Comment