Seurakuntavaalien ääniharava Juha Hakonen iloitsee raamatullisesta äänimäärästään – ”Äänestäjäni ovat nyt sanoneet, että lähdepäs hakemaan Jeesuksen kanssa sitä yhtä”

Juha Hakoselle on kirkkovaltuutettuna tärkeää saada Juupajoen kappeliseurakunnan ääni kuuluviin Oriveden seurakunnassa. Kuva: Heli Rahkonen

Oriveden seurakunnan kirkkovaltuuston ääniharavaksi Juupajoelta noussut Juha Hakonen suhtautuu vaalimenestykseensä varsin tyynesti.

Lue myös: Oriveden seurakuntavaalien ääniharavan tittelin otti Juha Hakonen Juupajoelta – äänestysprosentti vaaleissa jäi niukasti neljän vuoden takaisesta

– Ei se nyt kauhean ihmeelliseltä tunnu. Kun ollaan yhteistä seurakuntaa, Juupajoelta saa ääniä. Mielenkiintoista on ajatella, ketkä ovat minua äänestäneet, hän toteaa.

Myös äänimääräänsä, 99 ääntä Hakonen pitää mielenkiintoisena raamatullisena lukuna. Luukkaan evankeliumissa sanotaan, että ”jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen”. Tästä aiheesta laulaa myös Pekka Simojoki.

– Minä ajattelen tätä Simojoen laulua nyt niin, että ne 99, jotka minua ovat äänestäneet, ovat niitä lampaita, jotka ovat nyt sanoneet, että lähdepäs hakemaan Jeesuksen kanssa sitä yhtä.

– Ne Jeesuksen lampaat lähettivät minut, sillä seurakunnan tehtävä on hakea sitä yhtä.

Tähän kiteytyy myös Hakosen mielestä seurakunnan tärkein tehtävä.

– Seurakunnan tärkein tehtävä on evankeliumin eteenpäin vieminen.

Juupajoen ääni kuuluviin

Hakonen ei usko olevan sattumaa, että juupajokelainen ehdokas nousi jälleen ääniharavaksi. Edellisissä vaaleissa eniten ääniä keräsi Markku Pärssinen, joka ei nyt lähtenyt ehdolle.

Lue myös: Viime vaalien ääniharava jättäytyy seurakunnan luottamustehtävistä: kappeliseurakunnan ääni kuulunut kohtalaisen hyvin Orivedellä – ”samanlaista väkeä asuu molemmin puolin rajaa”

– Siitä se tietysti kertoo, että Juupajoen asiat kiinnostavat ja niistä halutaan pitää huolta nyt, kun on tämä kappeliseurakunta.

– Edelleenkin täällä on sitä, että miksi mentiin Oriveteen. Tämäkin selittää osan, mutta toisaalta he voivat jättää äänestämättäkin, Hakonen epäilee.

Itseään hän kuvailee Juupajoki-suuntautuneeksi kirkkovaltuutetuksi, mutta korostaa, että yhteistyö Oriveden kanssa sujuu hyvin.

– Yhteistyö sujuu hienosti, mutta haluaisin enemmänkin vielä tuoda Juupajoen asioita esille. Keskustasta ei näe tänne, eivätkä täällä välttämättä edes kaikki työntekijät käy. Asioita jää meidän omalle kontollemme.

Juha Hakonen oli ensimmäistä kertaa ehdolla kirkkovaltuustoon vuonna 1991. Tuolloin hän sai kymmenen ääntä, jäi varasijalle ja putosi valtuustosta arvalla. Sittemmin hän oli Juupajoella kymmenen vuotta kirkkovaltuutettuna. Välillä hän oli poiskin, mutta on nyt ollut Oriveden seurakunnassa valtuutettuna kaksi kautta ja jatkaa kolmannelle 99 äänellä. Kuva: Heli Rahkonen

Lisää hengellisyyttä

Kirkkovaltuutettuna päätöksenteon painopiste on Hakosen mukaan pitkälti talousasioissa. Hengellinen puoli on se, jota hän kaipaa valtuustoon enemmän.

– Toivottavaa olisi, että valtuustossa olisi myös hengellisiä suuntaviivoja. Toimintaa voisi tuoda enemmän. Sitä onkin, mutta minua on vähän häirinnyt se, että sekin on Orivesi-keskeistä. Ei nähdä sitä toimintaa, mitä täällä muualla on, kasvatuksen vastuuryhmän puheenjohtajana pitkään toiminut Hakonen sanoo.

Lue myös: Panelistit pohtivat tosissaan, miten seurakunta tavoittaisi entistä useammat – ”tavallaan ongelma, että kaikille yritetään tarjota kaikkea”

Tulevalla valtuustokaudella talous, kiinteistöt ja henkilöstöasiat tulevat Hakosen arvion mukaan olemaan keskiössä.

Lue myös: Seurakunta aloitti kiinteistöstrategian valmistelun – tavoitteena on selvittää, mistä kiinteistöistä voidaan luopua ja voiko tilojen käyttöä monipuolistaa

– Toivontupa varmasti joskus loppuu. Se on rakennuksena huono ja kallis. Ainakin tällä hetkellä Seurakuntala tuottaa vähän vuokratuloja, mutta eihän siinä nyt toimintaa ole toisin kuin joskus, kun se on ollut tosi aktiivinen.

”Seurakunnan pitäisi nostaa omaa profiiliaan”

Hakonen ei kuitenkaan usko, että kiinteistöjä ajetaan alas kovinkaan nopeasti.

– Voihan olla, että kiinteistöistä tehdään päätöksiä, mutta se on eri asia, saadaanko niitä myydyksi. Jos ei, toiminta jatkuu.

Pikkukirkon mahdolliseen muuttamiseen monitoimitilaksi Hakonen suhtautuu skeptisesti.

– Ei kirkkoa pidä ruveta muuttamaan miksikään vain muuttamisen ilosta. Jos kirkkoon ensin siirrettäisiin toimintaa ja katsottaisiin, tuleeko sinne ihmisiä. En tykkää siitä, että he, jotka eivät ole siellä edes käyneet tai eivät ole toiminnassa mukana, ovat ensimmäisenä kirkkoa muuttamassa toisenlaiseksi tilaksi.

Luokanopettajana työskentelevä Hakonen kertoo olevansa huolissaan myös siitä, että kaikesta tehdään hänen sanoin niin vaikeaa. Esimerkiksi hän mainitsee sen, ettei koulussa voi enää viettää joulua.

– Seurakunnan pitäisi nostaa omaa profiiliaan. Seurakunnassa on vielä hyvä olla, mutta ei välttämättä enää kristittynä tuolla muualla. Tulen tuomaan tätä esille.

Se, ettei joulua voi viettää, johtuu Hakosen mielestä suomalaisista, ei maahanmuuttajista.

– Onnistaipaleella saimme urani alussa tehdä koko koulun kirkoksi, mutta jos nykyään mainitaan joulujuhlassa jouluseimi, opettaja lähtee pois juhlasta, koska ei voi sietää tätä. Tämä on mennyt näin ääripäihin joidenkin kohdalla.

– Seurakunnan tärkein tehtävä on evankeliumin eteenpäin vieminen, Juha Hakonen sanoo. Kuva: Heli Rahkonen

Leave a Comment