Korkeakosken Kenkätehdas, maamme vanhin alallaan aloitti seitsemän vuotta sitten pukinetuotannon muovimateriaalilla. Sittemmin siirryttiin nahkaan ja nahkapukinetehtaan viimeinen laajennus saatiin päätökseen äskettäin. Tehtaan tuotanto samoinkuin työntekijä määrä voitaisiin kolminkertaistaa, jos vain löytyisi työntekijöitä. Uusia työpaikkoja saataisiin samantien n 100. Näin mittava työpaikkojen lisäys edellyttäisi sentään myös tehdastilojen laajennusta, totesi isännöitsijä Kunto Palve kunnan edustajille järjestetyssä tehtaan esittely- ja neuvonpitotilaisuudessa.
Juupajoen ainoa naistyövoimareservi on tällä erää Lylyn taajamassa. Siellä on listoilla tällä erää viitisentoista naista. Parhaillaan laajennetaan ja uudistetaan Lylyn viestivarikkoa. Laajennustyön myötä on Lylyyn tulossa myös uutta työvoimaa. Liikenneyhteyksiä kehittämällä ja työvuoroja järjestämällä voivat lylyläiset käydä töissä Korkeakoskella käsin, arveli varikon päällikkö. Majuri Seppo Hintikka.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Korkeakosken Kenkätehtaan kuten sen nahkaosastonkin työvoiman turvaamiseen keskeisiä keinoja on asuntokysymys. Tehdas investoi v. 1971 yli miljoona markkaa 20 uuden asunnon tuottamiseen ja 60 vanhan saneeramiseen. Kolmannes tehdaslaisista asuu yhtiön huoneistoissa. Kunta on rakentanut yhden vuokratalon, jonka laajennus on suunnitteilla.
Kunnan olisi pyrittävä kehittämään asuntotuotantoa varaamalla riittävästi omakotitontteja sekä kunnallistekniikan keinoin. Myös tehtaan ja kunnan yhteisen asuntotalon rakentamista on tutkittava, totesivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkki Ojanperä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Arvi Sikiö.
Juupajoen ja Oriveden seudun työvoimareservien vähyyttä osoittaa se, ettei tehtaalla järjestettävillä ammattikursseilla ole juuri paikallisia tyttöjä. Pääosa tämänkin vuoden kurssilaisista on kotoisin kehitysalueilta mm. Savosta, kertoi isännöitsijä Palve.
Työvoimapula on keskeinen ongelma nimenomaan kenkätehtaan kylkiäisenä seitsemän vuotta sitten muovitakkien valmistuksella toimintansa aloitteella nahkapukinepuolella. Sinne kurssien kautta saatu työvoima on ollut kovin vaihtuvaa. Siksi haluaisimmekin mieluimmin saada pysyvää vakinaisesti paikkakunnalla asuvia työntekijöitä tehtaan palvelukseen.
Kenkäpuolen työvoima on iäkkään puoleista ja työvoima ongelmat tulevat myös siellä ajankohtaisiksi lähitulevaisuudessa. Asumisviihtyvyyden lisäämisen ohella olisi paikkakunnalle saatava myös miespuolista työvoimaa sitovaa teollisuutta lisää, naistyövoimavaltaisen kenkäteollisuuden vastapainoksi, sanoi isännöitsijä Palve.
Korkeakosken kenkätehtaan nahkapukinetehtaassa työskentelee nykyisin vajaat 50 henkilöä. Osaston vuosituotanto on 40.000 nahkatakkia vuodessa. Tällä luvulla sijoitutaan maan suurimpien nahkapukineiden tuottajien joukkoon. Tehdas valmistaa jonkin verran myös nahkahameita ja housuja. Nahkatakkien tuotannosta on 60 % miesten ja loput naisten takkeja. Tuotannosta menee vientiin, Tanskaan ja Ruotsiin 25 %. Kolmanneksen takeista tekevät kurikassa, Laitilassa ja Juukassa olevat alihankintatehtaat joko kokonaan tai osatyönä. Jos Juupajoella olisi saatavissa työvoimaa, niin osaston kapasiteetti voitaisiin kolminkertaistaa. Tämä edellyttäisi myös tehdas laajennuksia.
Korkeakosken päätuote on edelleen kengät. Kengänteossa on 140 henkeä. Päätuote on erilaiset työ- ja vapaa-aikakäyttöön menevät puukengät, jota valmistetaan 1500 parin päivävauhdilla etupäässä kotimaan markkinoille, kertoi teknillinen johtaja Kalevi Nenonen.
Nahkajalkineiden lajivalikoimaa on viime aikoina karsittu. Nyt keskitytään työjalkineisiin, turvajalkineisiin, hiihtohenkiin ja armeijan saappaisiin. Korkea- kosken tehtaiden yhteydessä toimiva puunjalostustehdas tekee koko Aaltos-yhtymän korottaja lestit. Lestejä valmistettiin v. -71 n. 20 000 ja korkoja 600 000 kpl.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 30.11.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
