Hei!
Nimeni on Iida ja olen 17-vuotias nuori, joka lähti Italiaan vaihtoon kahdeksi kuukaudeksi. Opiskelen tällä hetkellä Oriveden lukiossa toista vuotta. Olen vaihdossa kaupungissa nimeltä Aosta, joka sijaitsee Pohjois-Italiassa Alpeilla.
Sain tietää Erasmus+ -hankkeesta koulussa, kun meille kerrottiin siitä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Päätin lähteä vaihtoon, koska koin tämän mahdollisuutena nähdä italialaista kulttuuria ja elämää. Olin myös mukana keväällä Erasmus+ -projektissa Kroatiassa, jossa sain viimeisen potkun lähteä vaihtoon pidemmäksi aikaa.
Käyn täällä Italiassa koulua normaalisti, mutta en tule saamaan siitä mitään suoritusta tai arviointia. Suurimmalla osalla tunneista en ymmärrä paljoa mitä puhutaan, joten osallistun vaan tunneilla niin paljon kuin pystyn ja seuraan vierestä mitä seuraavaksi tapahtuu.
Omien lukiokurssien suorittaminen onnistuu itsenäisesti ja netissä. Sen suuremmin kursseja ei täällä pysty suorittamaan, mutta silti tarpeeksi, etteivät lukio-opinnot mene tämän takia sekaisin.
Minulla ei ollut oikeastaan odotuksia vaihdolta, kun tänne lähdin, koska en tiennyt yhtään mitä odottaa. En ollut myöskään koskaan ennen käynyt Italiassa. Ainut odotukseni oli, että tulen syömään paljon pizzaa ja pastaa.
Voin kertoa olleeni tässä asiassa täysin oikeassa. Välillä tuntuu, ettei täällä paljon muuta edes syödä. Mutta se ei haittaa, koska kummatkin ovat täällä todella hyviä.
Suurimmaksi osaksi kokemukseni täällä on ollut positiivinen ja mukava. Totta kai uusi kulttuuri ja uudet ihmiset ottavat oman aikansa tottua. Hienointa on ollut tutustua uusiin ihmisiin ja käydä keskusteluja heidän elämästään täällä.
Maisemat täällä Alpeilla ovat hyvin erilaiset verrattuna Suomeen. Korkeat vuoret tekevät täällä maisemista upeat!
Olen oppinut hieman puhumaan italiaa, vaikka en ole sitä ikinä aikaisemmin opiskellut. Arjessa kuulen sitä lähes joka hetki, joten päivä päivältä tietyt sanat tulevat tutuiksi. Lisäksi olen saanut koulusta italian kurssin, missä pystyn oppimaan vielä laajemmin.
Koulussa melkein kaikki opetus on italiaksi, mutta pikkuhiljaa alan ymmärtämään esimerkiksi asian, mistä sillä hetkellä puhutaan. Luokallani on 20 oppilasta ja meidän luokka käy italialaisen lukion kolmatta vuotta. Täällä “lukio” kestää viisi vuotta.
Suomessa lukion viimeisen vuoden opiskelijat ja Italian koulun viimeisen vuoden opiskelijat ovat samanikäisiä. Täällä oppilaat pysyvät samassa luokkatilassa ja opettajat vaihtuvat, toisin kuin meillä Suomessa. Täällä valitaan tiettyä ainetta/aihetta painottava koulu. Minä käyn tieteitä sekä ihmistieteitä painottavaa koulua.
Isäntäperheeseeni kuuluu kaksossiskot sekä äiti ja isä. Asumme kaupungista vähän syrjemmällä noin kilometrin korkeudessa vuorilla. Isäntäperhe on ottanut minut hyvin vastaan ja auttanut paljon sopeutumisessa. Isäntäperhe on ollut tärkeä osa tätä kokemusta ja saanut minulle olon kuin olisin kotona. Myös uudet ystävät ovat tärkeitä.
Mielestäni lukiolaisen kannattaa lähteä vaihtoon, jotta voi rikastua kokemuksilla ja uusilla ihmisillä sekä tutustua uuteen kulttuuriin ja laajentaa omaa maailmankuvaa. Mielestäni myös jokainen lukiolainen ansaitsisi tämän kokoisen tauon täysiaikaisesta opiskelemisesta.
Olen kiitollinen, että Erasmus+ on tarjonnut Oriveden lukiolaisille näin huikean mahdollisuuden!
Iida Toljamo
Kirjoittaja on Erasmus+ -vaihto-oppilaana Italiassa
