50 vuotta sitten: Oriveden seudun ammattikoulu 10-vuotias

vanha vuosikerta, Oriveden Sanomat
Rehtori Arvo Romppainen.
vanha vuosikerta, Oriveden Sanomat
”Ompelijat” tutkivat kaavoja käsityönopettaja Hilkka Mäkelän johdolla.

Tänä syksynä tuli kuluneeksi 10 vuotta Oriveden seudun ammattikoulun toiminnan alkamisesta. Tapausta on juhlittu koulun omassa piirissä.

Koulu perustettiin viiden kunnan kuntainliiton omistukseen. Nämä kunnat ovat Eräjärvi, Juupajoki, Längelmäki, Orivesi ja Ruovesi. Oriveden kunnalla on 35 vakinaista vuosittaista paikkaa, muilla kunnilla yhteensä 17. Kuntainliitolla on lisäksi yhteisiä paikkoja. Koulun nykyisiin tiloihin voitaisiin ottaa vuosittain 82 oppilasta, mutta kuntien tarkoitukseen varaamista rahoista ja epätasaisesta hakijoiden jakautumisesta eri linjoille johtuen on vuosittain voitu ottaa vain 65-70 oppilasta.

Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.

Koulun liittovaltuustoon ovat alusta alkaen kuuluneet puheenjohtaja Lauri Saario, varapuheenjohtaja Heikki Salo ja jäsenet Arvo Grönqvist, Matti Piilo ja Kalervo Taivalaho.

Ja liittohallitukseen samoin koko koulun toiminta-ajan puheenjohtaja K.R. Mäntysaari ja jäsenet Yrjö Kantoniemi ja Suoma Parkkulainen.

Koulun henkilökuntaan kuuluvista ovat alusta alkaen olleet mukana teknikko Matti Järvenpää, talonmies Lauri Koski, laitosapulainen Sirkka-Liisa Peltonen, insinööri Arvo Suokas ja merkonomi Terttu Vuorinen.

Koulun rehtorina toimi vuosina 1962-1963 Raimo Niinimäki ja vuodesta 1963 alkaen Arvo Romppainen.

Orivedellä on jonkin verran moitittu ammattikoulua siksi, ettei koulussa ole jalkinealan opintolinjaa.

Koulun liittohallitus asetti viime keväänä arvovaltaisen toimikunnan asiaa tutkimaan. Toimikunta kutsui asiantuntijakseen johtaja Esko Heinon ja kävi ammattikasvatushallituksessa. Tällöin ilmeni, että koko maan ammattikouluissa on vain yksi jalkinealan opintolinja. Se on Tampereella. Muualla nämä linjat on jouduttu lopettamaan oppilaiden puutteessa. Jos Orivedellä halutaan järjestää jalkinealan koulutusta, se on tehtävä kurssimuotoisena.

Tällaisia kursseja on on muutamia järjestetty ja vuosittain varattu työvoimapiirin toimesta tietty määräraha niiden järjestämiseen. Pulmana vain on tässäkin ollut oppilaiden puute.

Nahkapukineiden käytön yleistyessä on ammattikasvatushallitus liittänyt ompelijalinjan raaka-aineeksi myös nahan. Jo ensi keväästä lähtien Oriveden seudun ammattikoulun ompelijalinjalta valmistuvat oppilaat ovat jossain määrin tutustuneet myös kenkätehtaan tikkaamossa käytettäviin koneisiin ja raaka-aineisiin.

Edeltä mainittu toimikunta tiedusteli myös mahdollisuutta radio – TV tai jonkin muun keskikoulupohjaisen linjan perustamiseen. Paikalla ollut ammattikasvatusneuvos suhtautui esitykseen kielteisesti sanoen, että varsin pian kaikki linjat ovat ”keskikoulupohjaisia”. Tähän kannanottoon ilmeisesti vaikutti Oriveden seudun ammattikoulun toiminta-alueen väestön jatkuva väheneminen, joka varsinkin kouluikäisen nuorison osalta näyttää varsin jyrkkänä jatkuvankin.

Kaikesta edellä sanotusta huolimatta ammattikoulu ei kuitenkaan ole näitä 10 vuotta polkenut paikallaan. Uusia opetusvälineitä hankkien ja opetussuunnitelmia parantaen on koulun tehoa vuosi vuodelta pyritty lisäämään.

Kun parhaillaan istuva nuorisoasteen koulutusta tutkiva komitea saa työnsä valmiiksi, voidaan vetää joitain suuntaviivoja tulevallekin 10-vuotistaipaleelle.

Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 26.10.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.

vanha vuosikerta, Oriveden Sanomat
Kemiantunti menossa, opettajana ins Arvo Suokas.
vanha vuosikerta, Oriveden Sanomat
Markku Salminen ja Martti Mikkola hiomakonetta säätämässä. Oik. opettaja Erkki Hinkkala.

Leave a Comment