Eino Verkkoniemi on musiikkimiehiä, sen huomaa heti hänen rivitaloasuntoonsa astuessa. Kosketinsoittimia on useampikin, mutta parhaiten hänet ehkä muistetaan puhallinorkesterin pitkäaikaisena tuubansoittajana.
Verkkoniemi painottaa oikean puhallustekniikan merkitystä tuubansoitossa. Ellei se ole hallussa, alkaa herkästi kuulua ylimääräisiä sivuääniä. Hän lopetti orkesterissa vasta muutama vuosi sitten, kun ison puhallinsoittimen kantaminen alkoi käydä työlääksi.
Kotihoidon palveluista 91-vuotiaalla Verkkoniemellä on käytössään sekä lääkeautomaatti että tablettitietokone kuvapuheluita varten. Hän ei empinyt niiden käyttöön ottamista, ja pitää molempia varsin hyödyllisinä. Verkkoyhteys ei ole joka paikassa asuntoa yhtä hyvä, joten parasta puhumispaikkaa piti vähän hakea.
Lisäksi hänellä on turvanappi ranteessa, jos jotakin äkillistä tulisi. Pitkä mies tukeutuu myös rollaattoriin, sillä jalat eivät ole entisensä.
Kotihoidon työntekijä poikkeaa Verkkoniemellä vain pari kertaa viikossa hoitotoimia varten. Juuri nyt asukas kuulostelee, milloin ateriakuljetus Vallesmannista ilmestyy ovelle. Etukäteen saa ruksia toivomansa ruokalajit parista vaihtoehdosta päivää kohti.
– Tiistai on suihkupäivä, ja silloin annan aina kauppalistan, Verkkoniemi kertoo.
Näiden apujen turvin hän kertoo pärjäävänsä mukavasti kotona.
Musiikin kuuntelu on mieluista ajankulua, samoin ristikkojen täyttäminen. Nytkin kello on vasta aamukymmenen, mutta saman päivän Aamulehden koko sivun ristikko on jo pöydällä valmiiksi täytettynä.
Joka-aamuiset kotihoidon kuvapuhelut ovat Verkkoniemelle iso ilonaihe. Silloin puhutaan muustakin kuin terveydestä tai vaivoista. Sirpa Heikkilä on tuttu juttukaveri ruudulla, ja hän kehuu Verkkoniemen huumorintajua. Näistä soitoista ikämies itsekin nauttii ja oikein odottaa niitä.
