Suomesta vietiin vuonna 1971 marjoja ulkomaille lähes 4 milj. kiloa eli yhteensä n. 12 miljoonan markan edestä. Valtaosa viennistä 3,7 milj. kg oli puolukkaa, josta saatiin valuutta 9,5 milj. mk. Lakkaa vietiin 166.000 kg ja niistä saatiin tuloja 1,9 milj. mk.
Puolukan vientiluvut voitaisiin helposti kaksinkertaistaa näillä vientinäkymillä, jos ammattitaitoisia poimijoita olisi riittävästi.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Sienikampanjalla on huomattava osa ennen metsiimme mädäntyneestä sienistä saatu talteen sekä tuottamaan valuutta- ja muita tuloja. Luonnonmarjojen osalta vastaavan keräily- ja myyntiorganisaation luominen on tutkimusvaiheessa. Valtakunnallinen luonnonmarjaprojekti käynnistettiin Längelmäen Ristijärven hakkuualueella järjestetyllä puolukan poiminnan kokeella viime viikon perjantaina.
Luonnonmarjojen keräilyä ja vientiä ovat lähteneet kehittämään yhteistoimin – kuten sienikampanjaakin – Metsähallituksen metsäopetusosasto ja 4H-liitto.
Tavoitteena on koulutetun poimijaverkoston luominen, markkinoinnin ja keräilyn järjestäminen, sekä vientimahdollisuuksien selvittäminen. Ennen käytännön toimien aloittamista on tutkittava mm. tehokkaimmat työtavat, välineet sekä marjojen käsittely tuotepakkauksia myöten.
Kokeessa kuuden längelmäkiläisen kerhotytön ryhmä poimi puolukkaa sekä käsin että poimurilla. Varsin myöhäisen ajankohdan takia Hattian aukon puolukasta oli osa jo karissut ja poimintakohde oli heikonpuoleinen. Neuvoja Leena Erkkilän ja Metsähallituksen edustajan maisteri Kalevi Pohjolan johdolla suoritettussa kokeessa punnitus osoitti marjoja kertyneen noissa oloissa suunnilleen saman verran molemmilla keräilytavoilla.
Poimijan keskitulokseksi tuli n. 2 kg tunnissa ja siitä laskettiin karttuvan verotonta tuloa n. 5 mk tuntia kohden.
Vientimarjojen laadusta, virheellisyyksistä, roskista ja toisista marjalajeista on valitettu. Nyt pyritään kouluttamaan ammattitaitoinen tasalaatuista marjaa poimiva joukko. Perustutkimus keräily- ja markkinointiorganisaatiosta pyritään selvittämään talvikaudella ja itse poimijat koulutetaan seuraavan marjakauden kuluessa. Aluksi koulutetaan poimijain neuvojia ja nämä kouluttavat puolestaan poimijoita marjakentille.
Sienineuvojia pyritään käyttämään hyväksi myös marjanpoimijoita koulutettaessa. Sienineuvojia on meillä 391, näistä yli neljännes 4 H-liiton neuvojia. Koulutettuja sienenpoimijoita on puolestaan 10.000.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 21.9.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
