Ajankohta ei olisi voinut olla parempi.
Tätä myhäilee nyt juupajokelainen yrittäjä Veikko Suosaari, jonka konekorjaamolle laitettiin noin sata aurinkopaneelia viime keväänä.
Hän kertoo heränneensä asiaan viime syksynä näihin aikoihin veljensä innoittamana.
– Velipoika laittoi niitä ja kehui ne maasta taivaaseen. Ajattelin, että laitetaan nyt sitten, Suosaari kertoo.
Ympäristönäkökulmaakaan Suosaari ei kiellä miettineensä.
– Olemme hyvin tarkkoja myös esimerkiksi pahvien, papereiden ja metalliromujen lajittelussa.
Lisäksi muilta paikallisilta yrittäjiltä oli tihkunut hyviä kokemuksia.
Seinälle myös
Ensimmäinen erä paneeleja tuli jo viime syksynä, mutta ne asennettiin keväällä, kun lumet sulivat.
Keväällä Suosaari itse asiassa hankki aurinkopaneeleja vielä vähän lisää.
– Talvella, kun aurasin lunta ja katselin, kun aurinko paistoi hienosti tuohon hallin seinään, mutta katolla oli vielä pätkänmatkaa lunta. Ajattelin, että seinäkin voisi olla hyvä paikka niille. Sen takia ostin niitä keväällä vähän lisää.
Paneeleja on nyt asennettuna parilla korjaamon kattolappeella ja parilla seinustalla. Kaikkien aurinkopaneelien laskennallinen teho on yhteensä noin 33 kilowattia.
– Aika lailla puoliksi tuolla katolla ja seinässä eli noin kymmenen kilowattia katolla, seinässä noin viisi kilowattia ja sitten takana katon toisella lappeella kymmenen kilowattia ja korkean hallin päädyssä viisi kilowattia.
Konekorjaamon seinässä on kaksi Suosaaren mööbeleiksi kutsumaa laitetta, jotka muokkaavat aurinkoenergian sähköksi.
– Muutama puu pois paneelien edestä pitäisi vielä kaataa, jotta paneeleista saisi parhaimman mahdollisen hyödyn.
Tuottoa ylijäämäsähköstä
Hyödyn Suosaari on jo silti pistänyt merkille. Vaikuttaa siltä, että järjestelmä on mitoitettu oikein.
Suosaari seuraa tarkasti sähkönkulutustaan. Hän ihmetteleekin välillä sähkönkulutuspiikkejä, joita saattaa tulla keskellä yötäkin. Päiväaikaan korjaamon puolella on selvää, että piikkejä tulee, mutta yölliset piikit ovat Suosaarelle toistaiseksi mysteeri.
– Kyllähän nämä aurinkopaneelit nyt ovat hyviä, kun sähkö on niin kallista. Nämä alkoivat toimimaan toukokuussa, ja kesä-heinäkuussa ostetun sähkönkulutus putosi puoleen, vaikka korjaamon sähkönkulutus on kuitenkin lisääntynyt uusien ilmalämpöpumppujen myötä.
Suosaari kertoo saaneensa pikkuisen tiliä kotiinpäinkin myymällä ylijäämäsähköä eteenpäin.
Sitä hän ei ole laskenut, milloin rapiat 30 000 euroa maksanut järjestelmä olisi maksanut itsensä takaisin.
– Ei varmasti minun yrittäjäiälläni. Laskelmia tehtiin noin seitsemän sentin tuntihinnalla, jolla se olisi vähän yli kymmenen vuotta.
Korjaamolla on hakelämmitys, mutta vielä hakepesässä ei ilmalämpöpumppujen ansiosta valkeata ole.
Optimaaliseen kulmaan
Suosaari seuraa aina ohimennen myös aurinkopaneeleista saatavan sähkön määrää, jota laitteet korjaamon seinässä kertovat.
– Tällä hetkellä tulee 11,7 kilowattia katosta ja 5,5 kilowattia seinästä, hän tsekkasi haastatteluhetkellä.
– Talvellahan nämä ovat ihan mitättömät. Vesisateellakin palaa keltainen valo merkiksi siitä, etteivät ne tuota mitään.
Seuraavat askeleet aurinkopaneelien kanssa hänellä on kuitenkin jo suunnitelmissa.
– Hullu kun on, niin on hullu, hän pohjustaa nauraen.
– Optimaalinen kulma paneeleille olisi 42–45 astetta. Tuossa seinässä ne ovat 90 asteen kulmassa, jolloin tuotto on 70–75 prosenttia maksimista. Mutta siinä seinässä ei ole koskaan lunta edessä. Ajatukseni onkin, että laittaisin lisää paneeleja koko hallin mitalle hyvin lähelle harjaa niin, että olisivat optimikulmassa. Asennustelineet maksavat kamalasti, mutta onhan meillä sen verran metallimiehen vikaa, että ne saadaan tehtyä itsekin.
