Juupajoen yrittäjäyhdistys polkaisi yhdessä kunnan kanssa pystyyn torstai-illaksi infotilaisuuden ukrainalaisten työllistämisestä, sillä monella alalla kärsitään Juupajoella kovasta työvoimapulasta.
Virallisen tiedon ohella tarjolla oli myös kokemusperäistä tietoa, sillä Myllymuksujen Johanna Putkonen on palkannut jo kolme ukrainalaista ompelijaa, ja on hyvin tyytyväinen, vaikka työvoimaa saikin aluksi etsiä kissojen ja koirien kanssa.
Pirkanmaan TE-toimiston kansainvälisen rekrytoinnin koordinaattori Kalle Lamminmäki selvitti omassa puheenvuorossaan työntekijöiden ja -antajien kohtaamisen henkisiä esteitä ja käytännön haasteita. TE-toimisto tarjoaa työnantajan avuksi työkirjan, jossa kohta kohdalta luetellaan muistettavia asioita. Sellaisen saa käyttöönsä myös pyytämällä kunnan kirjaamosta.
Lamminmäki toi esille, että vaikka sopiva tekijä löytyisikin, työhöntulon jarruna voi olla henkisiä esteitä kuten epävarmuus elämän sujumisesta uudella, vieraalla paikkakunnalla. Työnantajan on varauduttava vastaamaan moniin käytännön kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi lasten kouluunmenoon.
Ukrainalaisia Suomessa elokuun lopussa yli 33 000
Paikalla olijoille esittäytyi myös Pirkanmaan kuntien yhteisen Ukraina-projektin päällikkö Heini Lehtokannas. Pikavauhtia keväällä polkaistun projektin tavoitteena oli kehittää koko Pirkanmaan laajuista vastaanottokyvykkyyttä Ukrainan sodan jaloista tuleville, ja sen maksavat pääasiassa kunnat.
Olennainen periaate on, että Ukrainasta paenneille on taattu tilapäinen suojelu, eli heillä on 4. maaliskuuta lupa oleskella Suomessa, ja Ukrainan sodan pitkittyessä jatkoa varmasti myönnetään automaattisesti. Heillä on muista ulkomaalaisryhmistä poiketen myös lupa mennä heti töihin.
Ukrainalaisia oli elokuun lopussa Suomessa yli 33 000 ympäri maata, myös pienemmillä paikkakunnilla, ei vain isommissa kaupungeissa. Juupajoella heitä ei kuitenkaan Migrin tietojen mukaan kesällä ollut.
Statukseltaan tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset, joista pääosa on naisia ja lapsia, eivät kuitenkaan ole kuntalaisia, vaan vastaanottokeskukset tai SPR järjestävät esimerkiksi terveyspalvelut heille.
– Edellytykset pikaiseen, laajamittaiseen paluuseen kotimaahan ovat kuitenkin heikot, sillä siellä on pulaa ravinnosta, asuntoja tuhottu laajasti ja infra huonossa kunnossa. Kolmasosa heistä onkin ilmoittanut halustaan jäädä Suomeen, ja 40 prosenttia harkitsee jäävänsä, jos vain saa täältä töitä, Lehtokannas kertoi.
Vaikka Kalle Lamminmäki listasikin esiin nousseita haasteita ukrainalaisten työllistymisessä, hän muistutti saman tien, että työvoimapula Suomessa ei tule helpottamaan, vaan pahenee edelleen väestön ikääntyessä.
– Siksi ukrainalaiset ovat suomalaisille työnantajille hyvä mahdollisuus. He ovat työkykyistä, -ikäistä ja haluista porukkaa, josta aika moni olisi todennäköisesti jäämässä tänne, jos töitä vaan löytyisi. TE-toimiston asiakkaiksi heistä oli elokuussa kirjautunut vain 250, mutta monia muitakin väyliä työllistymiseen on.
Juupajoki voisi tarjota asuntoja noin viikon varoitusajalla
Asuminen on työpaikan saannin ohella iso kysymys monelle tulijalle. Missä voi asua, voiko perhe muuttaa luokseni?
Paikalla ollut kunnanjohtaja Jyri Lammela kertoi, että Juupajokikin aikoo tehdä kuntasopimusmallin mukaisen sopimuksen Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen kanssa. Jos työpaikka järjestyy Juupajoelta, työntekijälle voidaan etsiä kunnan asunto, joka vuokran maksaa vastaanottokeskus. Jos tulija saapuu muusta vastaanottokeskuksesta, hänen on saatava ensin siirto Mänttä-Vilppulaan.
– Meillä ei ole yhtään huoneistoa, joihin ukrainalaisia voisi heti huomenna tulla, mutta viikon varoitusajalla sellainen kyllä järjestyy, Lammela uskalsi luvata.
Yrittäjälle myös luvataan tarjota apua työllistämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä, joten kaikkea ei tarvitse ratkaista itse.
