Västilän Voimantalolla juhlittiin viikonloppuna Euroopan kulttuuriympäristöviikkoa teemalla Kestävä perintö.
– Västilän Voimantalo on erityisesti meidän perintömme, sanoo Västilän Voiman puheenjohtaja Jyrki Tuomaala.
Juhlassakin pitämässään katsauksessa hän toteaa, että talon pian 100-vuotisen historian aikana tätä perintöä on hoidettu varsin vaihtelevasti, joinakin vuosikymmeninä jopa erittäin huolimattomasti.
Tuomaala kiittelee, että silloiset kyläaktiivit vuoden 1975 paikkeilla huomasivat perinnön merkityksen ja ryhtyivät kohentamaan sitä hetkeä ennen kuin se olisi menettänyt merkityksensä.
– Korjausinnostuksesta voimme kiittää kylän silloisia pikkupoikia, jotka kivittivät ränsistyneen ja autioituneen talon kaikki ikkunat rikki luullen tehneensä ympäristöteon. Tämä laukaisi niin sanotun ensimmäisen korjausaallon, Tuomaala kertoo.
Ilmalämpöpumppuja odotellaan
Korjauksen toisen aallon voidaan sanoa alkaneen syksyllä 2008, jolloin on kirjattu pian 15 vuotta kestäneen kunnostusurakan ensimmäiset talkootunnit.
Tähän mennessä talkoopäiviä on talkoolaisten laskujen mukaan kertynyt noin 480 ja talkootunteja noin 7 500.
– Talkoolaisia on vuosien varrella ollut kaiken kaikkiaan noin 30. Ydinporukka on kuitenkin muodostunut noin seitsemästä ”voimaveljeksestä”.
Nyt on hengähtämisen aika – ainakin melkein.
– Viime kevään vessaremontin kanssa samaan hankkeeseen kuului se, että tänne saliin tulee kaksi jäähdyttävää ilmalämpöpumppua ja keittiöön yksi, mutta niissä on ollut toimitusvaikeuksia. Niissä on kuitenkin vain noin kahden päivän työ, Tuomaala toteaa.
Senkin jälkeen on luvassa ylläpitokorjauksia, mutta isot remontit on nyt hetkeksi tehty.
”Sinne sitä mennä pötkähdin”
– Tässähän se jälki näkyy! huikkaa talkoolaisista Pekka Lindroos.
Savottaa on riittänyt, tästä talkoolaiset ovat yhtä mieltä. Tuomaalan ja Lindroosin kanssa kyläjuhlan jälkeen paikkoja ovat tulleet siivoamaan Aimo Kaikkonen, Teuvo Myllymäki, Esko Naskali ja Ahti Lahtinen.
Yhtä mieltä ollaan siitä, että purkaminen ja putsaaminen ovat olleet isotöisiä.
– Salin katon laitto ja ulkopäätyjen keltaisten osien laitto ovat minun mielestäni olleet kaikkein haastavimmat ja isotöisimmät, toteaa Tuomaala.
– Eihän siinäkään kauaa mennyt, Esko Naskali heittää.
– No meni siinä pari kuukautta, Tuomaala vastaa.
Isommilta kommelluksiltakin on vältytty, mitä nyt Naskali kertoo kerran pudonneensa ulkorappusista alas, kun lattia petti alta.
– Sinne sitä mennä pötkähdin, ja oli lähellä, ettei tullut nauloja persuuksiin. Ei isommin sattunut muutenkaan, mustelmilla selvittiin, hän kertoo.
Haka hakemuksissa
Pelkällä talkootyöllä Voimantalon perintöä ei kuitenkaan ole ylläpidetty. Se on vaatinut myös rahaa.
Viimeisimpänä talkooporukkaan paikkakunnalle muutettuaan liittynyt Aimo Kaikkonen kiitteleekin Jyrki Tuomaalaa, että hän on sekä kutsunut porukkaa kasaan ja pyörittänyt rahaliikennettä.
– Jos siinä olisi joku veltompi kaveri ollut, ei tämä taatusti olisi tässä vaiheessa. Rahoitusten hakeminen on työlästä. Onneksi Jyrki on ollut ahkera niitä hakemaan. Liekö viettänyt unettomia öitä, Kaikkonen pohtii.
– Joskus olen yöllä kolmen aikaan herännyt ja miettinyt asioita, Tuomaala myöntää.
Hän kuitenkin toteaa, että työ on opettanut tekijäänsä: 15 vuodessa on oppinut, mistä rahaa voi hakea. Tukien hakeminenkin on helpottunut, kun hakemukset ovat siirtyneet nettiin.
– Yhtään hakemustamme ei ole hylätty, mutta lisäselvityksiä olemme joutuneet ja myös tottuneet antamaan.
Käyttö paras kiitos
Merkittävämpänä onnenpotkuna Voimantalon kunnostuksen aloittamiselle Tuomaala pitää Oriveden kaupungin vuonna 2010 myöntämiä niin sanottuja Längelmäen kuntaliitoksen porkkanarahoja.
– Kaupungilta saatu 75 000 euroa oli ratkaiseva, että laitettiin tänne maalämpö ja lattialämmitys. Alun perin ajatus oli tehdä suorasähkölämmitys muutamalla patterilla. Se olisi ollut tuhoon tuomittu ajatus, sanoo Tuomaala nyt.
Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikkiin avustusrahoihin sisältyy myös omavastuuosuus, joka on useimmiten noin puolet hankkeen kokonaissummasta.
Talkoolaisten hartain toive onkin nyt saada kylätalolle entistä enemmän käyttöä ihan jo pelkästään ylläpitokulujenkin kattamiseksi.
Seuraavat talkootkin ovat jo heti tällä viikolla, kun Voimantalolla järjestetään tanssit.
– Kuuden maissako tullaan? miehet suunnittelevat.
Voimantalon remontin vaiheet
2008 katselmus, ullakkotilojen siivous ja lankkukäytävien teko kulkua helpottamaan
2009 ikkunoiden kokonaisvaltainen kunnostus, talon takasivun uudelleen vuoraus ja lahonneiden pystytukien vaihto
2010 vanhan keittiötilan purku ja saneeraus lattiasta kattoon
2011 lattioiden purku ja uusien lattioiden koolaus, lämpöeristäminen ja lattiapanelointi, maalämpökoneiston asennus, kirkkokamiinan saneeraus ja kahvilan takan muuraus, imeytyskentän teko
2012 julkisivun uudelleen vuoraus, pääportaiden uusiminen ja katoksen rakentaminen
2013 salin ikkunaseinän lämpösaneeraus, tapetointia, maalausta, panelointia, valaistuksen uusiminen, sähkötöiden viimeistely, talon ulkoseinien keltaisten yläosien kunnostus
2014 ulkokaton maalaus, takapäätyseinän vuoraus, panelointia, ulko-oven vaihto
2015 ei varsinaisia kunnostustöitä Voimantalolla, talkoita kioskin kunnostamiseksi
2017 aloitettiin lämpimän varaston rakentaminen talon yhteyteen
2018 ulkovaraston rakentamista, murto- ja palohälytinjärjestelmän asentaminen
2019 parkkipaikan laajennus, pihavalaistuksen lisääminen, uusi porakaivo vanhan rinnalle vesipulan välttämiseksi
2020 ulkoseinien maalausta punamullalla, katto- ja julkisivuhanke alkuun, frisbeegolfradan rakennustöiden aloittaminen
2021 katto- ja julkisivuhankkeen jatko: sateelta suojaavat katokset talon päätyovien ja portaiden suojaksi, julkisivumaalauksen toinen kerta, ulkoikkunoiden vuorilaudoituksen ehostus
2022 vessojen saneeraus ja sisätilojen jäähdytys, lattioiden kunnostushionta ja lakkaus, ulkorakennuksen saunan pesuhuoneen lattian saneeraus.
(Lähde: Västilän Voiman talkoopäiväkirja)
